Kuinka paljon suunsoittoa, valehtelua ja v:ttuilua muistisairaan läheisten pitää sietää?
Hoivakotikunnossa ei ole vielä eli oireilee kyllä, mutta ehkä vielä pahiten just tuollaisella jatkuvalla vastaan vänkäämisellä ja suunsoitolla sekä erilaisten valeiden sepittelyllä. Tuntuu että haluaa oikein olla sellainen myrkynkeittäjä joka saa kaikki tappelemaan keskenään ja sitten myhäilee itsekseen. Välillä ei edes salaile tyytyväisyyttään vaan on oikein omahyväinen ja nauraa oikein paskaisesti kun temppuilunsa tuottaa tulosta. Lisäksi on hyvin häijy eli osaa tosiaan iskeä arimpiin asioihin jotka ei hänelle edes kuulu ja saattaa nimitellä todella rumasti.
En oikeasti tiedä mikä tuosta on sairautta, vai onko mikään ja voiko muistisairaus oikeasti oireilla eniten tuolla tavalla? Sekin käy mielessä että noinkohan tässä alkaa jo itsekin sairastua kun miettii onko se niin, että pikkulasten ja juoppojen lisäksi rehellinen / kaunistelematon totuus tulee tuollaisen suusta.
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Älä ota henkilökohtaisesti noita juttuja, se sairaus aiheuttaa kaikenlaista.
Aiheuttaako oikeasti vai onko se vain näppärä tekosyy purkaa vuosikymmenien kauna ja katkeruus ennen kuin potkaisee tyhjää kun voi olla varma, ettei kukaan sano pahasti takaisin koska minähän olen sairas?
Olen sairaalan osastolla todennut omaisena, että kyllä hoitajat asiallisesti ja tomerasti sanoo muistisairaille "ole hiljaa" jos nämä vittuilee.
Ei tarvitse siis sallia huonoa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Väkivalta lopettaa vittuilun
No just. Toisaalta sitä alkaa kummasti ymmärtää sitäkin miksi jotkut turvautuu niihin lopullisiin ratkaisuihinkin. Ei hyväksyä, mutta ymmärtää. Se muistisairas kun ei välttämättä ole herttainen ja höperö vaan vittumainen ja ilkeä.
Vierailija kirjoitti:
Olen sairaalan osastolla todennut omaisena, että kyllä hoitajat asiallisesti ja tomerasti sanoo muistisairaille "ole hiljaa" jos nämä vittuilee.
Ei tarvitse siis sallia huonoa käytöstä.
Tuo voi toimiakin kun sanoja on vieras ihminen ja edes jonkinlainen auktoriteetti, mutta läheisen sanomana teho on eri koska muistisairas osaa sairaudestaan huolimatta olla varsin vieraskorea.
Kokemusta löytyy siitä, ettei kukaan ole sanonut mitään vaan muistisairas vain itse mölisee ja siihen sekaan kiroilee ja raivoaa kun kaikki vaan huutaa ja olkaa hiljaa. Sitten kun sanoo, ettei tässä kukaan huuda eikä ole mitään hätää niin muistisairas sylkee naamaan ja kertoo hyvin pirullisella äänellä kuinka hän ei valehtele.
Itse tein kyllä omille läheisilleni rajani selväksi. Jos heittäytyi hankalaksi, poistuin paikalta. Sanoin että tuota ja tuota en aio sietää. Tuotti tulosta. Muistisairaus on muistiin vaikuttava sairaus, mutta huonoa käytöstä ei tarvitse kenenkään sietää.
Jotkut asiat näyttää pahenevan ikääntymisen myötä. Valehtelu ja väkivaltaisuus näyttää kuuluvan näihin. Aseta itse rajasi ja pidä ne. Kukaan ei tule suojelemaan sinua viattomalta vanhukselta.
Vierailija kirjoitti:
Älä ota henkilökohtaisesti noita juttuja, se sairaus aiheuttaa kaikenlaista.
Kuinka paljon on ihan aitoa, oikeaa muistisairautta ja kuinka paljon pelkkää huomionhakua ja jopa jonkinlaista munchausenin syndroomaa kun on hoksannut kuinka teeskentelemällä muistamattomampaa ja vaivaisempaa saa läheisiltään paljon huomiota ja huolenpitoa?
Vierailija kirjoitti:
Älä ota henkilökohtaisesti noita juttuja, se sairaus aiheuttaa kaikenlaista.
Samaa tulin sanomaan. Minun vanhempi sairastaa Alzheimeria jo pitkällä, asuu kotona omaishoitajan kans. Kiroilee, kun lääkkeitä paljon, mutta muutoin kiltti ja noudattaa annettuja ohjeita. Ei menis 10 pistettä 30 läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ota henkilökohtaisesti noita juttuja, se sairaus aiheuttaa kaikenlaista.
Aiheuttaako oikeasti vai onko se vain näppärä tekosyy purkaa vuosikymmenien kauna ja katkeruus ennen kuin potkaisee tyhjää kun voi olla varma, ettei kukaan sano pahasti takaisin koska minähän olen sairas?
Mikäli kyse sellaisesta, psykogeriatriselle osastolle vois hakeutua. Josssin vaiheessa ei vit-tuilu riitä, voi käydä päälle.
Vierailija kirjoitti:
Olen sairaalan osastolla todennut omaisena, että kyllä hoitajat asiallisesti ja tomerasti sanoo muistisairaille "ole hiljaa" jos nämä vittuilee.
Ei tarvitse siis sallia huonoa käytöstä.
Ei niin. Kiroilu on aggressiivista käyttäytymistä.
Vierailija kirjoitti:
Itse tein kyllä omille läheisilleni rajani selväksi. Jos heittäytyi hankalaksi, poistuin paikalta. Sanoin että tuota ja tuota en aio sietää. Tuotti tulosta. Muistisairaus on muistiin vaikuttava sairaus, mutta huonoa käytöstä ei tarvitse kenenkään sietää.
En minä siedä työssänikään. Mikäli asiakas on turvallisessa tilassa, poistun hetkeksi paikalta, mikäli ei lopeta. Psykogeriatrinen onkin oma laatuaan, siinä vaikeneminen on kultaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ota henkilökohtaisesti noita juttuja, se sairaus aiheuttaa kaikenlaista.
Aiheuttaako oikeasti vai onko se vain näppärä tekosyy purkaa vuosikymmenien kauna ja katkeruus ennen kuin potkaisee tyhjää kun voi olla varma, ettei kukaan sano pahasti takaisin koska minähän olen sairas?
Mikäli kyse sellaisesta, psykogeriatriselle osastolle vois hakeutua. Josssin vaiheessa ei vit-tuilu riitä, voi käydä päälle.
Tuossa on vaan sellainen ongelma, että läheisilleen on vitttumainen ja kovasti sairas mutta lääkärissäpä on ihan ns normaali höppänä jolla on lähinnä vaan fyysistä vaivaa kuten kipeää lonkkaa. Siellä osaa ilmeisesti olla ihan "täysjärkinen" ja normaalin mukavakin potilas koska ei lääkäritkään löydä muuta kuin normaalia ikääntymistä joka on tuossa iässä ihan normaalia. Paha sanoa, koska ei huoli saattajaa vastaanottohuoneeseen eikä sinne voi vaan änkeä. Eikä siis ole mitenkään autettavakaan tuolla ihmisten ilmoilla vaan kulkee ihan normaalisti vaikka tietenkin on jo sellaista köpöttelyä se meno.
Kotona onkin sitten ihan toinen meno eikä mukavasta ole tietoakaan vaan kaikki on aina väärin ja sellainen jatkuva valitus ja narina on kaikesta. Voivoivoi kun olen niin vanha ja voivoivoi kun olen niin raihnainen ja voivoivoi eli oikein kunnon itsesääli-uhriutumiset eikä mukamas pysty edes kulkemaan vessaan ilman että kompastuu mattoon. Sitten kun otettiin matto pois niin sekään ei ollut hyvä koska on liukasta. Sitten hankittiin jarrusukat mutta sekään ei käynyt koska varpaat tuntuu sukissa ihan vääränlaisilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sairaalan osastolla todennut omaisena, että kyllä hoitajat asiallisesti ja tomerasti sanoo muistisairaille "ole hiljaa" jos nämä vittuilee.
Ei tarvitse siis sallia huonoa käytöstä.
Tuo voi toimiakin kun sanoja on vieras ihminen ja edes jonkinlainen auktoriteetti, mutta läheisen sanomana teho on eri koska muistisairas osaa sairaudestaan huolimatta olla varsin vieraskorea.
Kokemusta löytyy siitä, ettei kukaan ole sanonut mitään vaan muistisairas vain itse mölisee ja siihen sekaan kiroilee ja raivoaa kun kaikki vaan huutaa ja olkaa hiljaa. Sitten kun sanoo, ettei tässä kukaan huuda eikä ole mitään hätää niin muistisairas sylkee naamaan ja kertoo hyvin pirullisella äänellä kuinka hän ei valehtele.
Jätä kommentoimatta! Kokemuksen äänellä minäkin.
Normaali höppänä on eri asia kuin muistisairas tai psykogeriatrinen potilas. Geriatriaan erikoistunut lääkäri kyllä osaa erottaa.
Älä ota henkilökohtaisesti noita juttuja, se sairaus aiheuttaa kaikenlaista.