Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni kehtaa myöntää, ettei elämä tuntuisi niin kivalta ellei sitä jakaisi somessa?
14.07.2025 |
Minä olen täysin integroitunut some-eläin, jaa jaan kaikki huippikset sekä laskut kuvina ja tarinoina. Joskus mietin lapsuuttani ja nuoruuttanikin jolloin tällaista ei ollut, eikä tullut moinen edes mieleen. Erikoista.
Kommentit (18)
Oletko tosissasi? Minä olisin täysin tohkeissani jos kaikki somet kaatuisivat lopullisesti. Oletan että ihmiset tulisivat vähitellen takaisin järkiinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä ikinä jaa mitään somessa. Ei minulla ole edes profiileita.
Tällä hetkellä kirjoita tätä keski-euroopasta viiden tähden hotellista, joka maksaa liki 500 e yö. Kukaan ei sitä tiedä - paitsi te nyt täällä - mutta minulla on äärimmäisen mukavaa uida 35 asteisessa ulkouima-altaassa. Miten ihmeessä some postaus lisäisi nautintoani?
En jaa mitään somessa. Tykkään elämästäni tosi paljon.
En ole koskaan liittynyt mihinkään someen. Elän siis vain ja ainoastaan itseä ja perhettä varten. Hyvin viihdyn nykyisessä elämässäni.
N33
Tämä palsta on ainoa käyttämäni some, enkä täälläkään käy edes joka päivä tai viikko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ikinä postannut someen mitään elämästäni.
Joo, pari kertaa vuodessa jaan jotakin yksityislämästäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Some on täysin tarpeetonta touhua. Ajatus sen takana oli ihan hyvä, mutta sen suuntaaminen massoille oli virhe eikä tällaiseen teknologiaan oltu vielä riittävän valmiita. No, Pandoran lipas on avattu ja maailma vinksahtanut peruuttamattomasti.
En ole koskaan jakanut kovinkaan paljon elämääni somessa. Nykyään vielä vähemmän, ja sitä paremmalta tuntuu. Somejulkaisuiden jälkeen on aina tuntunut jotenkin feikiltä, ja se tykkäysten ja kommenttien alitajuntainen odottaminen vei huomiota niistä hetkistä nauttimisesta. Näin täällä, N48.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaa someen mitään. Mä tykkään ihan itse elää tätä elämääni ja arvostan yksityisyyttäni.
En jaa minäkään mitään, ei profiilia.
Pyöräilin tänään kotikaupungin järven rannalle, uin ja otin aurinkoa pari tuntia. Aamukahvit join perheen vuokrakolmion parvekkeella. Käytiin teinin kanssa kaupassa, tein perunoita ja nakkikastiketta. Teini lähti kavereiden kanssa uimaan. Ei varmaan mitään suurinta hottia mutta olen tähän ihan tyytyväinen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas olen onnellisenpi nyt, kun en jaa somessa enää mitään. Ennen jaoin ja tuttavani mm sanoi, että sinulla on laaja sosiaalinen verkosto. Oikeasti olin tuolloin todella yksinäinen. Miten väärän kuvan some siis antaakaan.
Tjaa,a. Jollei tätä palstaa, whatsappia ja sähköpostia lasketa niin en ole, enkä ole ollut somessa omasta halustani ja tahdostani, enkä näistäkään vielä kertaakaan niin, että olisin ollut mukana omasta halustani omalla kuvallani kuin kerran, -En tedä tekeekö tämä minusta vähän vanhanaikaisen mutta jos tekee, niin sitten olen vähän vanhanaikainen. Tykkään muistakin vanhanaikaisist asioita kuten painetuista kirjoista, sumppikahvista ja tuoreista marjoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaa mitään enää somessa. 2 tyttöystävää olen heittänyt pihalle elämäni aikana kun some oli tärkeämpi kun mun yksityisyys.
Miksi ihmeessä jakaisin yhtään mitään joillekin ventovieraille tyypeille somessa? En muutenkaan tajua, miksi elämää pitäisi jotenkin dokumentoida ja joka hemmetin lounas ja päivän asut ja lomat yms. jakaa somessa. Yäk mikä ajatus. Minulla on sellainen, jota kutsutaan muistiksi, niin en tarvitse valokuvia joka tilanteesta. En myöskään tarvitse kenenkään tykkäyksiä tunteakseni, että olen olemassa. Jos jakaisin jotain, niin se olisi jonkinlainen runollinen kollaasi, jolla ei olisi mitään tekemistä mun arkielämän tai minkään tavanomaisten statusjuttujen kanssa, joita joka toinen esittelee somessa. Mua ei kiinnosta mitkään etelänmatkat, tai luksushotellit, kun tykkään olla rauhassa mökillä ja kävellä metsässä ja käydä uimassa. Haluan keskittyä olemiseen ja nauttimiseen. Haluan ihan vaan elää omassa rauhassa ja some ei sovi siihen kuvioon. Täällä on joskus hauskaa lukea kommentteja, ja kirjoitella, kun ihmiset voi olla anonyymisti aitoja sensuroimattomia itsejään, mutta ei kiinnosta yhtään kenenkään tylsät statustyrkkyelämät, niin en somessa seuraa ketään, enkä ole siellä itse. Joskus olen työni puolesta somettanut ja se oli kammottavan tylsää.
En jaa mitään somessa ja elämä tuntuu kyllä kivalta. On kivaa jakaa kivat hetket vain niihin kullakin hetkellä osallistuvien ihmisten kanssa. Tuo on viheliäinen riippuvuus tuo että jää jotenkin vajaaksi kokemus jos sitä ei laita someen tai riippuvuus pikku sydämen kuvista.
En jaa mitään somessa. Elän elämääni reaaliajassa ja aitona, en pohdi mitään elämäni tapahtumia sen kautta miltä ne näyttävät somepostauksessa.
Eikä sitä kyllä nytkään tarvittaisi.