Mua hävettää liikkua miehen lapsen kanssa julkisilla paikoilla :(

Hän on 5-vuotias ja riehuu joka paikassa, juoksee, hyppii, kiljuu ja tekee kaikkea mahdollista... Samalla saa mun omat yleensä ok käyttäytyvät 4 ja 3 v:n mukaan samaan pöljäilyyn, jolloin koko aika pitää olla kieltämässä kaikesta ja esim. ostokset tulee vaan kauhottua paniikissa mukaan, että päästään äkkiä pois kaupasta.



Saan tosi tympeitä mulkaisuja osakseni sillon, kun miehen lapsi on mukana. Ja toisilta taas sääliviä katseita. Omat olen pienestä saakka kasvattanu käyttäytyyn edes joten kuten kaupassa. Ei juosta, huudeta, tönitä eikä oteta mitä sattuu hyllystä. Ne säännöt vaan tuppaa unohtuun, ku yks tekee mitä tykkää ja villitsee... Ja mun hermot on joka uinti-ja kauppareissun jälkeen riekaleina :( Mä en saa tota mukulaa pysyyn ees sitä aikaa paikallaan, et sais kunnolla kiellettyä. Ja jos kunnolla joskus ärähdän, alkaa kiljunta tai itkeminen. Se ei oo sen kivempaa.



Mies haluaa, että tehdään asiat perheenä ja yhessä. Ymmärrän, mut lapsi on meillä kaikki viikonloput, ja mun on pakko ottaa kaikki mukaan kauppaanki, koska en jaksa taistella miehen kans... Miten sitä osais olla välittämättä? Ollaan viel lapsen kans molemmat vaaleita ja sinisilmäsiä, että varmasti menis mun lapsesta. Kotona saa mun puolesta riehua kuin tykkää, kyllä mun hermot kestää meteliä, mutta mitä mä teen ihmisten ilmoilla. Mies ei oikein tajua, välillä kieltää, muttei puutu kunnolla. Toteaa vaan, että lapset nyt on tollasia... Yhteisiä ei oo eikä varmaan tulekkaan. Muuten kaikki perheessä ok, mut en halua lähteä enää mihinkään viikonloppusin.