Mikä tässä on niin salaista, että pitää salata?

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Hiski Haukkala myönsi hiljattain antaneensa väärää tietoa presidentti Alexander Stubbin poikaan liittyvässä harjoittelutapauksessa. Haukkala sanoi, ettei ollut muistanut, että Oliver Stubb oli ottanut häneen yhteyttä kaksi päivää ennen kuin Upi muutti harjoittelijavalintojensa käytäntöjä. Muutoksen seurauksena Stubbin pojan harjoitteluun pääsy tuli mahdolliseksi. Haukkala sanoi Iltalehdelle 19. kesäkuuta, että harjoitteluvalintojen käytäntöjä muutettiin 10. helmikuuta hänen päätöksellään. Haastattelun yhteydessä Iltalehti kysyi Haukkalalta, oliko Oliver Stubb ollut instituuttiin yhteydessä ennen kuin asiasta päätettiin. Haukkala vastasi, että ei ole ollut. Myöhemmin Haukkala korjasi antamaansa vastausta. Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa, Haukkala kirjoitti Iltalehdelle perjantaina 27. kesäkuuta lähettämässään sähköpostiviestissä. Olen tästä inhimillisestä virheestä hyvin pahoillani, hän sanoi. Haukkala on vakuuttanut, ettei Stubbin yhteydenotto vaikuttanut hänen päätökseensä. 27. päivän kesäkuuta sähköpostissaan Haukkala lähetti Iltalehdelle myös uuden aiempaa kevyemmin salatun esittelymuistion korkeakouluharjoittelijan prosessista todeten sen osoittavan pyrkimystämme avoimuuteen.

Huolellinen oikeudellinen selvittely Iltalehti tiedusteli viime tiistaina Haukkalalta ja Harri Mikkolalta myös heidän välistään viestien vaihtoa liittyen Stubbin valintaan Upin korkeakouluharjoittelijaksi. Korkeakouluharjoittelija toimii instituutissa Suomen ulkopolitiikka, Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato -tutkimusohjelmassa, jossa nimenomaan Mikkola on ohjelmajohtajana. Sen vuoksi viestinvaihdosta saattaisi ilmetä kiinnostavaa tietoa valinnasta. Vastaus tietopyyntöön saapui Iltalehteen eilen perjantaina Upin kirjaamon nimissä kello 16 jälkeen. Vastauksesta käy ilmi, että tässä kohtaa Upilla tulee raja vastaan eikä viestinvaihtoa toimitukselle tipu. Upin vastauksen mukaan tietopyyntöön vastaaminen on hieman kestänyt, sillä asia on vaatinut huolellista oikeudellista selvittelyä. Haluamme tähdentää, että Ulkopoliittinen instituutti on noudattanut korkeakorkeakouluharjoittelijan rekrytoimiseen liittyvässä asiassa avoimuutta: olemme vastannut lukuisiin tietopyyntöihin viipymättä ja parhaan kykymme mukaan luovuttamalla julkisuuslain 5 :ssä tarkoitetut viranomaisen asiakirjat. Olemme myös aktiivisesti vastanneet toimittajien kysymyksiin ja hankkineet niihin liittyen ripeästi lisätietoa. Lisäksi olemme pyrkineet korjaamaan tekemämme virheet viipymättä ja omaehtoisesti tarjoamalla oikeaa tietoa, ja muun muassa toimittaneet hankkimamme toisen ja aiemmasta oikeudellisesta arviosta erillisen arvion nojalla uuden, kevyemmin salatun muistion, joka on myös teille toimitettu, vastauksessa muun muassa todetaan.

Vastauksen mukaan viestinvaihto Mikkolan ja Haukkalan välillä on kuitenkin luonteeltaan sisäisen työskentelyn aineistoa, jossa on kyse päätöksentekoa valmistelevien henkilöiden kommenteista, kommunikaatiosta ja mielipiteiden vaihdosta. Koska viranomaisissa työskentelevien sekä viranomaisten ja niiden lukuun toimivien yksityisten ja yhteisöjen välisiä neuvotteluja, yhteydenpitoa tai muuta näihin verrattavaa sisäistä työskentelyä varten laaditut asiakirjat jäävät julkisuuslain 5 :n 4 momentin mukaisesti viranomaisen asiakirjojen määritelmän ja lain soveltamisalan ulkopuolelle, emme ikävä kyllä voi luovuttaa pyydettyjä asiakirjoja. Voimme kuitenkin todeta, että nämä asiaa koskettelevat keskustelut on käyty pääasiassa suullisesti ja että niiden tosiasiallista sisältöä ja siten prosessiin liittyvää harkintaa johtaja Haukkala on jo avannut 19. kesäkuuta instituutin sivuilla julkaistussa lausunnossaan (linkitys IL:n toimituksen) sekä lukuisissa haastatteluissaan. Ei täyttä varmuutta Iltalehti pyysi Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilaista arvioimaan Upin salauspäätöksen perusteluita. Upin näkemystä tukee Voutilaisen sähköpostitse lähettämässä arviossa se, että virkamiesten välinen mielipiteenvaihto instituutin sisällä, kuten vapaamuotoiset sähköpostiviestit, jäävät julkisuuslain ulkopuolelle. Kuitenkin viestit, jotka ovat vaikuttaneet suoraan viranomaisen (instituutin) ratkaisuihin rekrytointiasiassa, kuuluvat julkisuuslain piiriin, Voutilainen huomauttaa. Voutilainen summaa, että Upilta saadun vastauksen perusteella pyydetyt viestit vaikuttavat jäävän julkisuuslain ulkopuolelle. Täyttä varmuutta tästä ei kuitenkaan ole ilman viestien sisällön tuntemista, hän lisää. Näin ollen se, toisiko viestinvaihto uutta tietoa korkeakouluharjoittelijan valinnasta, saattaa jäädä julkisuudelta pimentoon. Välittyi oikea fokus Ulkopoliittiseen instituuttiin harjoittelijaksi valittu Oliver Stubb ei ollut omissa yliopisto-opinnoissaan niin pitkällä kuin muut haastatellut.

Iltalehden hankkimassa Upin alkuperäistä kevyemmin salatussa esittelymuistiossa käydään läpi valintaprosessia ja Stubbin valinnan perusteluita. Valintaa perusteli muistion mukaan kokonaisarviointi, jossa Stubb erottui selkeästi ansioituneimmaksi. Muistion mukaan Stubb valittiin tehtävään opintomenestyksensä, osoittamansa korkean motivaation ja aihealueen vahvan tuntemuksen perusteella. Hän myös näytti valmiutensa ja kiinnostuksensa erilaisiin työtehtäviin. Haastattelukierroksella hakijoille oli annettiin lyhyt tehtävänanto suoritettavaksi. Tehtävän tarkoituksena oli syventää käsitystä kärkihakijoiden osaamisesta koskien Ulkopoliittisen instituutin toimintaa sekä kirjoitustaitoja. Iltalehti tiedusteli Hiski Haukkalalta myös, miksi Stubb alun perin valikoitui haastatteluun, vaikka tällä oli vähemmän koulutusta takanaan verrattuna muihin. Haukkala vastasi tekstiviestitse Stubbin täyttäneen hakuilmoituksessa esitetyt vaadittavat kriteerit. Hän opiskelee oikeaa alaa arvostetussa yliopistossa, jossa hänen opintomenestyksensä on ollut ensiluokkaista. Hänen hakemuksensa oli hyvin kirjoitettu, ja siitä välittyi oikea fokus ja asenne suhteessa suunniteltuihin työtehtäviin, jotka keskittyvät maanpuolustuksen, puolustuspolitiikan ja kansallisen turvallisuuden teemoja käsittelevään projektiin, Haukkala perustelee. Upin johdolla hallituksen luottamus Ulkopoliittisen instituutin hallitus käsitteli keskiviikkona valintakohua. Upin hallituksen puheenjohtaja, suurlähettiläs Klaus Korhonen kertoi tuolloin, että johtaja Haukkala esitti hallitukselle seikkaperäisen katsauksen korkeakouluharjoittelijan valinnasta. Ulkopoliittinen instituutti myös tiedotti hallituksen kokouksesta. Tiedotteessa todettiin muun muassa seuraavasti: Harjoittelupaikat ovat keskeinen väylä työelämään siirryttäessä, ja on tärkeää, että tähän liittyvät toimintatavat ja valintaprosessit ovat selkeitä ja johdonmukaisia. Korhonen kertoi myös, että Ulkopoliittisen instituutin johdolla on hallituksen luottamus.

Vannon kautta kiven ja kannon, mutta kuka hölmö uskoo. Trump väitti juuri, ettei Kiinassa ole lainkaan tuulivoimaa. Maa on tuulivoiman tuotannossa maailman ykkönen. :D

Jokainen normaaliälyinen aikuinen tajuaa, että kyseisessä valinnassa on käytetty TP Stubbin usein hehkuttamaa arvopohjaista realismia.