Raskas tunne kun joutuu omia perheenjäseniä kohtaan tekemään ilmoituksia viranomaisille.
Perheenjäsenet, jonka kuvio on se, että toinen on hoitaja ja toinen hoidettava. Hoitaja on menetellyt turvattomasti useita kertoja hoivattavaa kohtaan mutta vaikeaksi tästä asiasta tekee sen ristiriitaisuus kun hoivattava ei ymmärrä omaa tilannettaan ja on kiintynyt hoitajaan.
Hoitaja taas ei pysty ottamaan vastuuta tai muuttamaan omia tapojaan. On esimerkiksi runsasta päihteiden käyttöä ja siihen liittyviä vakavia oheistilanteita.
Tämä on ollut prosessi, jossa olen yrittänyt toimia moraalisesti oikein ja oikeudenmukaisesti mutta tämä on raskasta kun omat perheenjäsenet kyseessä, jotka kuitenkin rakastavat toisiaan ja me kaikki tietenkin toisiamme mutta ei voi jatkua enää noin.
Jouduin kertomaan kaiken rehellisesti sosiaalipuolen viranomaisille ilmoituksilla. Tein rikosilmoituksen eräästä asiasta ja olen pyytänyt toimia tehtäväksi hoidettavan turvallisuuden varmistamiseksi, sillä tilanne ei muutu vaikka kuinka tässä on yritetty keskustella ja pidetty palavereita hoitajan kanssa. Ei vain suostu näkemään tilannetta vaan jatkaa kuten aiemmin.
Tein vielä sitten viimeisen kunnon asiakirjan, joka sitten saa aikaiseksi radikaaleja ratkaisuja todennäköisesti. Olo on surullinen ja raskas, huolestunut tämän tiimoilta mutta jos en olisi tehnyt mitään niin se vasta olisi ollutkin päätös joka olisi vaivannut. Koen, että vastuu oli nyt minun käsissäni.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Perhesuhteet ovat vaikeita aina jos joutuu ottamaan vastuuta sellaisista asioista, jotka eivät itselleen kuuluisi mutta jonkun on sekin rooli otettava. Tsemppiä!
Kiitos.
Kuulostaa siltä, että teit oikein.
Vierailija kirjoitti:
Perhesuhteet ovat vaikeita aina jos joutuu ottamaan vastuuta sellaisista asioista, jotka eivät itselleen kuuluisi mutta jonkun on sekin rooli otettava. Tsemppiä!
Siis mikä on rooli? Perheenjäsen vai ulkopuolinen?
Nyt on outoa.
Mitäs jos pitäisit huolen omista asioistasi
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos pitäisit huolen omista asioistasi
Jossain menee raja, ja omista asioista huolehtiminen kääntyykin välinpitämättömyydeksi. Minusta ap teki oikein. Juuri tätä varten huoli-ilmoitukset ovat olemassa. Toivottavasti hoidettava saa jatkossa turvallisempaa hoivaa. Eikä se tarkoita aina jotain äärimmäisiä ratkaisuja, kuten huostaanottoa tms. vaan että kotiin saadaan oikeanlaiset tukipalvelut, esim. kun hoitajan pitää päästä vapaalle (=juomaan), hänelle tulee sijainen.
Onneksi ei ole tuollaista perhettä enää.
Perhesuhteet ovat vaikeita aina jos joutuu ottamaan vastuuta sellaisista asioista, jotka eivät itselleen kuuluisi mutta jonkun on sekin rooli otettava. Tsemppiä!