Lapsuudenmuistoja juhannuksesta?

Koivut ovenpielessä. Makkarat pallogrillissä. Limsaa korillinen (se oli juhlaa se).

Oltiin yleensä mökillä juhannuksena, hyttysiä oli paljon. Kesäyön valssi tuli radiosta keskiyöllä, se piti aina kuunnella.

Juhannuskoivut ja kokko. Piirileikkiä. Mukavaa oli.

Mummolassa tai sukuloimassa maalla. Miehet ympäripäissään, naiset keittiövuorossa, lapset kartanolla. 

Grillattiin kotona ja jaffaa ostettiin iso kori (ja aikuisille kaljaa :D) Lasipulloissa juomat. Mummo ja täti tulivat kylään. Myös naapurit grillasivat kotona enkä tiennyt mistään mökkijuhannus perinteestä kuin vasta täysi-ikäisenä. Mummo keitti juhannusjuustokeittoa (katsokaa googlesta jos ihmettelette mitä se on) enkä koskaan uskaltanut maistaa sitä kun näytti niin epäilyttävältä. 

Vanhemmat tapoeli kännissä, ruokaa oli joskus

Alkoholi, vesisade, kylmyys ja pallogrilli ovat niin suomalainen juhannus. Huomionarvoista on se että juhannus on suomalaisten mielestä juhlapäivä. En mä edes yritä ymmärtää...

Me oltiin kotona eikä juhannus eronnut tavallisesta arjesta kuin siinä, että silloin grillattiin. Isä kaivoi pallogrillin esiin, laittoi siihen hiilet ja reilusti sytytysnestettä. Melkein heti perään makkarat, joita oli varattu yksi per syöjä. Makkarat oli päältä palaneita, sisältä kylmiä ja maistuivat sytytysnesteeltä. Makkaran syömisen jälkeen isä häipyi katsomaan telkkaria. Perheen yhteistä aikaa oli siis noin 10 minuuttia. Myöhemmin katselin hiillosta ja mietin, että nyt se olisi täydellistä makkaroiden paistamiseen.

Olimme aina mökillä. Saimme cokista ja 25 markkaa karkkirahaa. Sieltä kyläkaupasta tarttui koko rahalla namia.

Meidän viikkoraha oli muutama markka kerran viikossa ja tuo 25 markkaa tuntui mielettömän isolta rahalta. 😀

Isä katkoi koivut ovensuihin ja teki vihdat kaikille. Lapsille omat pienet. Saunottiin. Joskus siskon kanssa vihdottiin kukkasilla, että tultaisiin kauniiksi. 

Vuoden valoisinta aikaa, siihen kuuluu liputus, itikat, kokot, kesän vehreys, juhannusruoat ja juomat... jotain sukulointia tai muuta kokoontumista.

Kotona, käristemakkara paketti, limsaa korillinen, viinaa ja siitä aiheutuvat...

hiukan vanhempana pääsin joskus naapurin kyydissä seuraamaan Lentäjien juhannusta Kauhavalle.

Sukulaisten kanssa maalla. Miehet humalassa. Mummo ja tädit mäkättivät siitä heille eli kireä tunnelma. Serkkujen kanssa leikkiä ja makkaranpaistoa ulkona.

Näiden lapsuusmuistojen takia alkaa ymmärtää niitä aikuisia jotka eivät vietä juhannusta.

Paistettiin makkaraa vesisateen sammuttamassa kokossa ja aamulla herättiin  itikoitten kuppaama perse paljaana ruusupuskasta viranomaisten potkuihin kysellessään montako mitä oli ja pitääkö naarata lisää.

-oi niitä suloisia juhannus muistoja

Ei ollut ankeaa. Maalla oli aina koivut ovenpielessä. Tuffa tai isä haki nämä. Hyvää ruokaa, aina jussina sain valvoa.