Näyttääkö huonolta, jos juhlissa ottaa vain pienen määrän tarjoiluja? Vähän kakkua, ei muita makeita

Ei näytä huonolta. Se näyttää huonolta, jos syö paljon kaikkea. 

On aina tärkeää miettiä, miltä kaikki mahdolllisesti näyttää muiden silmissä

Vierailija kirjoitti:

On aina tärkeää miettiä, miltä kaikki mahdolllisesti näyttää muiden silmissä

Niin totta. Jokaisen pitää ymmärtää olevansa tärkein ihminen koko tilaisuudessa ja jännittää jokaista suupalaa, käsien asentoa, selkeää artikulointia ja varsinkin puheenaiheista täytyy kyllä kuulua se oma sivistystaso ja oppineisuus. Jokaisesta kakkupalasta kannattaa pitää esitelmä ja mainita nimeltä kaikki vieraat, joitten ei sopisi lihoa enää yhtään. Vai mitä? Sitähän sä hait? 

Kukaan ei kyttää sinua. Se riittää, että sinulla on lautanen ja sillä jotain. Ehtoisa emäntä tai isäntä on siis onnistunut tekemään jotain kaikkia miellyttävää.

Kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, mitä joku ottaa, ellei tämä vìeras tee asiasta itse numeroa.

Mitä? En ymmärrä. Miten huono itsetunto voi ihmisellä olla? Tuossa tapauksessahan muille jää enemmän.

Miksi kuvittelet, että muut edes huomaa paljonko otat??

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, mitä joku ottaa, ellei tämä vìeras tee asiasta itse numeroa.

Miten minusta tuntuu että tämä vieras nimenomaan tekee 

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, mitä joku ottaa, ellei tämä vìeras tee asiasta itse numeroa.

Paitsi että kyllä moni kommentoi. Kysyy mitä pidit voileipäkakusta ja jaa miksi et maistanut piirakkaa.

Itsekin istun yleensä vain kahvikuppi kädessä, kun vehnäsokeripommeista tulee minulle huono olo. Eikä kukaan kiinnitä siihen huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kuvittelet, että muut edes huomaa paljonko otat??

Kyllä tullaan kysymään että etkö vielä saanut tarjoiluja ja muita kysymyksiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kuvittelet, että muut edes huomaa paljonko otat??

Kyllä tullaan kysymään että etkö vielä saanut tarjoiluja ja muita kysymyksiä

Sitten vain sanotaan, että kiitos, otin jo, ja hyvää oli. 

Kun kerron, että  kiitos en ota, kun on se keliakia, enkä edes halua tai tarvitse mitään, vaan kahvi riittää. Sitten on seuraavalla kerralla ostettu joku kaupan kammotus -gluteeniton  yli-imelä leivos  tms, ja kun en kertakaikkiaan halua syödä mitään kahvin kanssa, niin sitten oikein tuijotetaan, että syöhän se varmasti, kun varta vasten ostettiin kallis tarjottava.

Miten vaikea voi olla hyväksyä, että kaikki ei halua kahvileipää.

Vierailija kirjoitti:

Kun kerron, että  kiitos en ota, kun on se keliakia, enkä edes halua tai tarvitse mitään, vaan kahvi riittää. Sitten on seuraavalla kerralla ostettu joku kaupan kammotus -gluteeniton  yli-imelä leivos  tms, ja kun en kertakaikkiaan halua syödä mitään kahvin kanssa, niin sitten oikein tuijotetaan, että syöhän se varmasti, kun varta vasten ostettiin kallis tarjottava.

Miten vaikea voi olla hyväksyä, että kaikki ei halua kahvileipää.

Tuohan on ihan kamala tapa toimia sinulta. Ensiksi loukkaat juhlan järjestäjää kertomalla, ettei sinua ole huomioitu, ja sitten seuraavalla kerralla et sitten edes syö mitä sinulle on hankittu. 

 

Oikeasti voisit vain ottaa lautaselle jotain ja olla syövinäsi. Ei kukaan sinua oikeasti valvo. 

Anopin silmissä näyttää. Heti alkaa tuputus, hyvä ettei suuhun asti työnnä tarjottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Anopin silmissä näyttää. Heti alkaa tuputus, hyvä ettei suuhun asti työnnä tarjottavaa.

Näin juuri. Moni tuputtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kerron, että  kiitos en ota, kun on se keliakia, enkä edes halua tai tarvitse mitään, vaan kahvi riittää. Sitten on seuraavalla kerralla ostettu joku kaupan kammotus -gluteeniton  yli-imelä leivos  tms, ja kun en kertakaikkiaan halua syödä mitään kahvin kanssa, niin sitten oikein tuijotetaan, että syöhän se varmasti, kun varta vasten ostettiin kallis tarjottava.

Miten vaikea voi olla hyväksyä, että kaikki ei halua kahvileipää.

Tuohan on ihan kamala tapa toimia sinulta. Ensiksi loukkaat juhlan järjestäjää kertomalla, ettei sinua ole huomioitu, ja sitten seuraavalla kerralla et sitten edes syö mitä sinulle on hankittu. 

 

Oikeasti voisit vain ottaa lautaselle jotain ja olla syövinäsi. Ei kukaan sinua oikeasti valvo. 

Just näin. Mitä juhlien järjestäjä tekee tiedolla, että sinulle tarvitaan gluteenitonta kakkua, jos et aio sitä edes syödä. Itse en mielelläni syö mitään makeaa, kun en niistä tykkää, ja olen vyötäröstä liian paksu muutenkin, niin miksi sitten vasten tahtoani söisin. Usein juhlissa kysytään, olenko jo ottanut kakkua, niin sanon, että kiitos otan mielelläni ihan kohta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, mitä joku ottaa, ellei tämä vìeras tee asiasta itse numeroa.

Paitsi että kyllä moni kommentoi. Kysyy mitä pidit voileipäkakusta ja jaa miksi et maistanut piirakkaa.

Minun isotätini puhuu tuolla tavalla lämpimikseen kaikissa juhlissa sen vuoksi, ettei keksi mitään muutakaan sanomista. Olen vastannut hänelle siten, että en ole vielä ehtinyt maistaa ja annan ensin aluksi syömäni vaipua rauhassa alas. 

Toki välillä juhlien emäntäväki stressaa sitä, että ovatko tarjoilut onnistuneet jne ja osa pitää suurta menekkiä onnistumisen mittana. Kyllä heille saa sanoa, että kiitos oli hyvää ja nyt ei mahdu enempää.

Vierailija kirjoitti:

Kun kerron, että  kiitos en ota, kun on se keliakia, enkä edes halua tai tarvitse mitään, vaan kahvi riittää. Sitten on seuraavalla kerralla ostettu joku kaupan kammotus -gluteeniton  yli-imelä leivos  tms, ja kun en kertakaikkiaan halua syödä mitään kahvin kanssa, niin sitten oikein tuijotetaan, että syöhän se varmasti, kun varta vasten ostettiin kallis tarjottava.

Miten vaikea voi olla hyväksyä, että kaikki ei halua kahvileipää.

Tuo nyt vain on perusoletus ihmisillä. Itsellänikin on keliakia ja yritän aina sanoa ihmisille etteivät ala minua varten laittamaan suolaista ja makeaa. Saman mahan kanssa kuljen arjet ja juhlat. Ei sinne mahdu juhlissa yhtään sen enempää. Minä otan kyllä mielelläni gluteenitonta makeaa, jos sitä on hankittu. En osta niitä itselleni kotiin. Minulla kävisi helposti niin, että söisin toisen pullan ja toinen menisi pilalle tai se unohtuisi pakastimeen. 

Ainoa poikkeus, jonka olen löytänyt ovat Lidlin jotkut deluxe gluteenittomat suklaahippukeksit. Puolisoni, jolla ei ole keliakiaa, ottaa niitä ja sanoo niitä hyvän makuisiksi. Keksejä ei ole pakko syödä kerralla ja sen vuoksi ostan pari kertaa vuodessa niitä.

Annat vaikutelman, että tarjoilut ovat huonoja eivätkä nirppanokalle kelpaa.