Onneksi sain töitä. Ei tarvitse enää kelan kanssa painia

Vaikka omasta lyhyestä tukijaksostani on aikaa yli 20 vuotta, muistan sen tunteen kun sain ekan oikean palkan enkä ollut enää siitä päivästä lähtien tukien tarpeessa.

Palkka oli melko pieni, osa-aikaisen myyjän palkka mutta se tuntui silti vapauttavalta.

Ja kun olin oppinut työssä kaikki taidot ja homma hoitui rutiinilla- oli ihanaa mennä töihin ja nähdä työkavereita.

Ensimmäinen palkallinen loma tuntui uskomattomalta myös.

Ah, nauti- muistan tuon tunteen.

Mä muistan myös sen tunteen, kun ensimmäisiä palkkoja nuorena teinityttönä tililläni katselin. Siivosin optikkoliikkeitä iltaisin. Kesät painoin seurakunnan palveluksessa. Tein kesäisin töitä useimmat lauantaitkin. Joskus toki hiukan harmitti biitsipäivän missaus Nallikarin uimarannalla. 

Ihanaa alkavaa viikkoa. 🤍👋

Mullekin kesätyöt oli tärkeitä. Opin niistä, mille alalle en ainakaan aio opiskella. Ikäviä, raskaita töitä, kiusaamista ja ammattitaidottomia esimiehiä. Yksi hyväkin paikka joukossa oli. Omalle alalle valmistuin ja olen viihtynyt. Työelämässä olisi paljon korjaamista.