Mikä meni pieleen rippi/yojuhlissasi?
Minä aloitan: etävanhempani ei päässyt tulemaan rippijuhliin, sillä oli mökillä! :-D
Kummeihin ei oltu oltu vuosikymmeneen yhteyksissä, joten isoveli tuli siunaamaan.
Mummi itki konfirmaation jälkeen liikutuksesta, minun olisi tehnyt mieli itkeä ahdistuksesta.
Myöskään riparin vierailupäivässä ei käynyt ketään koska silloin lähivanhempanikin oli omalla mökillään. Olin ainut, jolla ei ollut vieraita.
Kommentit (18)
Rippijuhlissa se että joka ikinen vieras osti minulle rippiristin. Niitä oli sitten 50 kpl. Olisi voinut kysyä mitä minä haluaisin. Olisin mieluummin ottanut lahjakortin johonkin tai saamatta yhtään mitään. Yo-juhlissa menikin pieleen kaikki. Itse en olisi halunnut edes juhlia pitää.
Yojuhlani halusi järjestää etävanhempi, joka ei ollut laittanut tikkuakaan ristiin koko 12 v. Koulupolun eteen.
Lähivanhempi suostui ja pakotti minut tähän järjestelyyn.
Juhlat pidettiin pienessä kerrostaloasunnossa, eivätkä paikalle päässeet parhaat kaverini, sillä juhlat olivat niin kaukana.
En halunnut juhlia, pysyin siis poissa kotoa sen päivän.
Lakkiaisista naapurimummo haukkui alan, jolle olin hakeutumassa.
Ei mikään. Kaikilla oli jopa hauskaa.
Isän piti hoitaa kummieni kutsumien rippijuhliini. Oli unohtanut. Kummit ei sitten olleet kirkossa. Asia selvisi vasta kotona kun heitä ei kuulunut sinnekään. Sitten soitettiin ja tulivat kyllä ja antoivat rahaa. Nolo tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Lakkiaisista naapurimummo haukkui alan, jolle olin hakeutumassa.
Minulla oli kivat juhlat, mutta tästä tuli mieleen, että tätini arvosteli yo-todistukseni ja oli sitä mieltä, että minusta ei tulisi hyvää opettajaa, jos pääsisin opettajaksi opiskelemaan. Pääsin ja hyvä ope minusta tuli.
Se, että pakotettiin käymään ripari, vaikka olin kovasti vastaan.
Ei tullut yhtään vierasta, edes kummi ei päässyt tulemaan koska oli espanjassa lomailemassa, lähetti kuulemma postin kautta ristikaulakorun + rahaa lahjaksi mutta ne ei koskaan tulleet perille joten joku ne varasti matkan varrella.
Omaa ylioppilasjuhlaa haittasi kun oli muutto samana päivänä. Ei jäänyt kummoiset muistot päivästä. Varusmiespalveluksen jälkeen muutin pois ja en kovin montaa kertaa ole käynyt kotipaikkakunnalla.
Yojuhlissa oli vain muutama vieras ja kummit, jotka eivät jostain syystä tuoneet mitään lahjaa, ei edes kukkasia. Pääsykoekesän takia juuri silloin olisi ollut tarve kaikelle mahdolliselle rahalle, taisin saada yhteensä 50 markkaa.. :)
Mulla oli yo-juhlissa tasan yksi vieras, mun paras kaveri, syötiin kamalaa konditoriasta tilattua kakkua. Hyvät muistot silti. 8)
Sekä rippi että yo-juhlissani isäni muisteli pitkään ja hartaasti miten olin yrittänyt pimittää häneltä huonot koetulokset ( tämä siis 1980 luvulla eli ennen wilmaa) ala-asteen matikankokeessa ja enkun sanakokeessa. Hänen tarinassaan kylläkin olin yrittänyt pimittää koko todistuksen. Samaa jaksoi muistella vielä lapsienikin juhlissa.
Vierailija kirjoitti:
Rippijuhlissa se että joka ikinen vieras osti minulle rippiristin. Niitä oli sitten 50 kpl. Olisi voinut kysyä mitä minä haluaisin. Olisin mieluummin ottanut lahjakortin johonkin tai saamatta yhtään mitään. Yo-juhlissa menikin pieleen kaikki. Itse en olisi halunnut edes juhlia pitää.
Joo niin varmaan.
Yo-juhlissa vuotta aiemmin kirjoittanut siskoni laittoi esille oman paremman yo-todistuksensa. Ihmettelin vähän, kun sain onnitteluja arvosanoista, joita en ollut kirjoittanut. Oli kuulemma hauska källi. Ei, ei ollut.
Se että ne osuivat vuoteen 2020.
Ikuisesti katkera 2001 syntynyt