Lue keskustelun säännöt.
Olen ollut kohta raittiina 10 vuotta, alan ymmärtämään paremmin kuinka kuutamolla olin
16.04.2025 |
Kun elää sitä elämää jossa viina virtaa ja lopun aikaa on krapulassa ei oikeasti tajua kuinka sekaisin ja rappiolla olikaan. Ulkoinen habitus aivan karmea, paskaiset röökiltä haisevat vaatteet, rapakunnossa, ylipainoa reilusti, epäsiisti olemus, hygienasta huolta pitäminen mitä sattuu.
Lopetin röökinpolttamisenkin samaan aikaan aloitin muutenkin terveellisen elämän. Näytän ihan eri ihmiseltä, ei minua edes tunnista, kuten ei ole jotkut kaverit tunnistaneetkaan kun ovat nähneet minut pitkästä aikaa. Joskus ihmettelin kun olin sekaisin kuin seinäkello, kuola valuu suusta ja mumisen jotain epämääräistä kännipsykoosissa miksi naiset eivät olleet kiinnostuneet, nyt tiedän ja ymmärrän tasan tarkkaan.
On se vain jännä kuinka sekaisin kaiken saa noilla päihteillä, hyvä kun jaksoin yhdessä vaiheessa edes roskapussia viedä roskikseen, sekin otti niin kovasti voimien päälle.
Voimia kaikille jotka painii omien ongelmien kanssa, minulla näytti vyyhti ratkeavan sillä että laitoin korkin kiinni. Joskus ei ole muuta vaihtoehtoa, kun se viina tuhoaa ihan kaiken, myös elämänilon ja terveyden.
Kommentit (18)
Hieno, tulen perässä. Olen vielä aika nuori ja vasta raitistumisen alussa mutta olen ollut todella huonossa kunnossa, siis henkisesti ja fyysisesti. Jo nyt mietin miten olen voinut elää sellaista elämää kun elin. Ykskaks minulle riitti ja vaikka alkuun pelotti niin päätin etten juo. Päivä kerrallaan olen mennyt ja oikeastaan en juuri enää edes ajattele alkoholia. Uniin tulee välillä ja pelästyn kun juon unissani. Tämä on ollut yllättävän helppoa mutta varmaan siksi koska halusin oikeasti joko kuolla tai tehdä muutoksen. Vasta reilu 3 kk raitistumista takana mutta menen luottavaisin mielin eteenpäin. Tupakointia en vielä pysty lopettamaan mutta jotenkin tiedän ja olen varma että sekin jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä join ajallisesti ja määrällisesti tavanomaisen suomalaisen suurkuluttajan verran eli säännölliset kovat kännit lähes joka viikonloppu. Lopetin kun tulin raskaaksi. Sitä ennen olin jo vähentänyt kännäilyä reilummalla kädellä.
Meni joku reilu vuosi ennen kuin tajusin miten kokonaisvaltaista dokaaminen oli kuitenkin ollut ja etenkin henkisesti. Pystyin viimein kuorimaan kertynyttä henkistä kuormaa kuin sipulia. Juodessa sitä oli kerryttänyt aina vain uuden kerroksen.
Edelleen ja varmaan koko loppuelämän ajan välillä pyörii alkoholi mielessä enkä tiedä olisiko musta kieltäytymään jos joku tarjoaisi. Kuitenkin joituisin taas alkupisteeseen koko henkisen työn kanssa. Olen antanut itselleni luvan juoda kunhan lapsi on riittävän iso ja itsenäinen, ikävuosiksi laitoin tähän 15. Sitten en tosin tiedä haluanko enää juoda ja voiko sille halulle tapahtua vielä jotain.
Vierailija kirjoitti:
Samoja havaintoja itsellä, tulee 10v täyteen viimeisestä ryyppy päivästä. Kävin kyllä pesulla saunassa lähes joka ilta ja vaihdoin vaatteetkin, mutta tyynykin haisi jo parin yön jälkeen. Hommat tuli hyvin suunniteltua mutta niiden aloitus jäi.
On helpottavaa kun tajuaa ja oivaltaa, että on oikeasti alkoholisti. Enhän minä itseäni sellaisena pitänyt ollenkaan, viinan vetäminenhän on ihan normaalia. Salakavalasti se vain tuhoaa kaiken hitaasti mutta varmasti, eikä itselleen valehtelu kauheasti auta. En minä missään katuojassa maannut rahattomana, olisin voinut juoda vielä pitkään. Mutta se elämä mitä elin, ei siinä ollut yhtään mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Hieno, tulen perässä. Olen vielä aika nuori ja vasta raitistumisen alussa mutta olen ollut todella huonossa kunnossa, siis henkisesti ja fyysisesti. Jo nyt mietin miten olen voinut elää sellaista elämää kun elin. Ykskaks minulle riitti ja vaikka alkuun pelotti niin päätin etten juo. Päivä kerrallaan olen mennyt ja oikeastaan en juuri enää edes ajattele alkoholia. Uniin tulee välillä ja pelästyn kun juon unissani. Tämä on ollut yllättävän helppoa mutta varmaan siksi koska halusin oikeasti joko kuolla tai tehdä muutoksen. Vasta reilu 3 kk raitistumista takana mutta menen luottavaisin mielin eteenpäin. Tupakointia en vielä pysty lopettamaan mutta jotenkin tiedän ja olen varma että sekin jää.
Minulla katosi ahdistuskohtaukset, paniikkihäiriökohtaukset kun laitoin korkin kiinni lopullisesti. Siihen meni aikaa, koska aivot palautuvat pikkuhiljaa. Näin jälkikäteen olen tullut siihen lopputulokseen, että kaikki mt ongelmani johtui alkoholista. Luulin, että viinalla voi lääkitä niitä, mutta eihän se niin mene vaan viinalla ne aiheutetaan ja niitä pahennetaan, se viina oli niiden juurisyy.
Minä hölmö söin vielä bentsoja alkoholin kanssa, kun lopetin bentsot loppui juominenkin.
Elin kuin sumussa parivuosikymmentä, nyt harmittaa hukkaan menneet vuodet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä hölmö söin vielä bentsoja alkoholin kanssa, kun lopetin bentsot loppui juominenkin.
Elin kuin sumussa parivuosikymmentä, nyt harmittaa hukkaan menneet vuodet.
Hukkaan meni minullakin viinanhuuruiset vuodet, eniten harmittaa kuinka melkein kaikki kaverit meni lopettamisen myötä. En tiedä onko naisilla ihan samaa, mutta lähes kaikki tekeminen pyöri viinan ympärillä, salkku kaljaa ja pari pulloa kirkasta parin makkaran paistamiseenkin. En saa ketään vanhoja kavereita mihinkään juttuihin missä ei vedetä perskännejä, joten pikkuhiljaa on suurin osa kavereista pudonneet pois elämästä.
Aikamoista. Sallinette kai satunnaisen miedon käytön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholivalistusta pitäisi parantaa.
Alkoholi on sosiaalisesti niin hyväksytty päihde, että moni nuori ei oikeasti ymmärrä kuinka tuhoisa myrkky se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkoholivalistusta pitäisi parantaa.
Alkoholi on sosiaalisesti niin hyväksytty päihde, että moni nuori ei oikeasti ymmärrä kuinka tuhoisa myrkky se on.
Enemmän pitäisi olla valistusta kuinka negatiivisesti se vaikuttaa myös mielenterveyteen. Monille se on oivallus vielä tänäkin päivänä kun he laittaa korkin kiinni pitkäksi aikaa, kuinka se viina olikin syypää ties mihin mt ongelmiin joista kärsii myös selvinpäin ollessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholivalistusta pitäisi parantaa.
Alkoholi on sosiaalisesti niin hyväksytty päihde, että moni nuori ei oikeasti ymmärrä kuinka tuhoisa myrkky se on.
Enemmän pitäisi olla valistusta kuinka negatiivisesti se vaikuttaa myös mielenterveyteen. Monille se on oivallus vielä tänäkin päivänä kun he laittaa korkin kiinni pitkäksi aikaa, kuinka se viina olikin syypää ties mihin mt ongelmiin joista kärsii myös selvinpäin ollessaan.
Juuri näin.
Miten aivoja tuhoava hermomyrkky voisikaan olla vaikuttamatta negatiivisesti mielenterveyteen? Ihmisiä täytyy valistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole absolutisti, mutta en silti tunnista aloituksesta mitään itsessäni. En haise röökille, en ole huonossa kunnossa, olemukseni on siisti jne
Vierailija kirjoitti:
En ole absolutisti, mutta en silti tunnista aloituksesta mitään itsessäni. En haise röökille, en ole huonossa kunnossa, olemukseni on siisti jne
Et tainnut ymmärtää mitään aloituksesta, meni yli niin että heilahtaa sinulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholivalistusta pitäisi parantaa.
Alkoholi on sosiaalisesti niin hyväksytty päihde, että moni nuori ei oikeasti ymmärrä kuinka tuhoisa myrkky se on.
Enemmän pitäisi olla valistusta kuinka negatiivisesti se vaikuttaa myös mielenterveyteen. Monille se on oivallus vielä tänäkin päivänä kun he laittaa korkin kiinni pitkäksi aikaa, kuinka se viina olikin syypää ties mihin mt ongelmiin joista kärsii myös selvinpäin ollessaan.
Juuri näin.
Miten aivoja tuhoava hermomyrkky voisikaan olla vaikuttamatta negatiivisesti mielenterveyteen? Ihmisiä täytyy valistaa.
Jos valistus on yhtä huonoa kuin huumevalistus niin siitä ei ole mitään hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholivalistusta pitäisi parantaa.
Alkoholi on sosiaalisesti niin hyväksytty päihde, että moni nuori ei oikeasti ymmärrä kuinka tuhoisa myrkky se on.
Enemmän pitäisi olla valistusta kuinka negatiivisesti se vaikuttaa myös mielenterveyteen. Monille se on oivallus vielä tänäkin päivänä kun he laittaa korkin kiinni pitkäksi aikaa, kuinka se viina olikin syypää ties mihin mt ongelmiin joista kärsii myös selvinpäin ollessaan.
Tajusin vasta lopetettuani esimerkiksi sen, että mulla on monissa asioissa melko korkea (varmaan valikoiva) moraali. Selvin päin kun miettii jälkikäteen joitain tekoja ovat ne joko iljettäviä tai suorastaan rikollisia.
Humalassa, edes pienessä sievässä, sitä ei tajua ja kun on jo pitkäaikaisesti sotkenut aivokemiansa. Pitkään selvänä oltua kaikki ne jutut tuntuvat idioottimaisilta ja jonkun toisen ihmisen tekemiltä asioilta.
Vierailija kirjoitti:
Mä join ajallisesti ja määrällisesti tavanomaisen suomalaisen suurkuluttajan verran eli säännölliset kovat kännit lähes joka viikonloppu. Lopetin kun tulin raskaaksi. Sitä ennen olin jo vähentänyt kännäilyä reilummalla kädellä.
Meni joku reilu vuosi ennen kuin tajusin miten kokonaisvaltaista dokaaminen oli kuitenkin ollut ja etenkin henkisesti. Pystyin viimein kuorimaan kertynyttä henkistä kuormaa kuin sipulia. Juodessa sitä oli kerryttänyt aina vain uuden kerroksen.
Edelleen ja varmaan koko loppuelämän ajan välillä pyörii alkoholi mielessä enkä tiedä olisiko musta kieltäytymään jos joku tarjoaisi. Kuitenkin joituisin taas alkupisteeseen koko henkisen työn kanssa. Olen antanut itselleni luvan juoda kunhan lapsi on riittävän iso ja itsenäinen, ikävuosiksi laitoin tähän 15. Sitten en tosin tiedä haluanko enää juoda ja voiko sille halulle tapahtua vielä jotain.
Älä missään nimessä aloita kun lapsi on 15v. Teinivuodet on hyvin herkkiä vuosia ja pahimmillaan saat esimerkilläsi aikaan nuorelle alkoholismin. Kokeile mielummin vasta kun nuori on muuttanut kotoa. Siltä varalta jos ratkeatkin uudelleen. Mikään ei ole karumpaa kuin lasten ja nuorten joutua hoivaamaan kännistä tai krapulaista vanhempaansa :(.
yläkoulun ope
Puhut asiaa, ap. Saman olen huomannut itse laitettuani korkin kiinni. Päihteet irrottavat todellisuudesta ja lukitsevat sinut valhekuplaan, jossa et näe mitään asiaa sellaisena, kuin se oikeasti on. Pätee niin negatiivisiin kuin positiivisiin asioihin. Raitistuttuani olen alkanut hiljalleen ymmärtää, kuinka hyvä tyyppi itse asiassa olen. Toisaalta ne hyvät ominaisuudet ovat sellaisia, joita en tunnistanut vielä juodessani, koska olin niin keskittynyt esittämään olevani jotain muuta kuin olen. Päihteettömyyden myötä olen myös tajunnut sen, että suurin osa kavereistani on itse asiassa ihan eri aaltopituudella kuin itse olen. Olen etsinyt ystävyyttä ja hyväksyntää minulle vääräntyyppisten ihmisten parista mutta juomavuosinani defenssit olivat niin vahvat, etten nähnyt tai halunnut nähdä sitä silloin.
Raitista ja aurinkoista kevättä kaikille päihteet jättäneille! Tämä aamukahvin makuinen arki on niin paljon parempaa kuin tekemällä tehdyt, lyhytaikaiset kännihuiput.
Samoja havaintoja itsellä, tulee 10v täyteen viimeisestä ryyppy päivästä. Kävin kyllä pesulla saunassa lähes joka ilta ja vaihdoin vaatteetkin, mutta tyynykin haisi jo parin yön jälkeen. Hommat tuli hyvin suunniteltua mutta niiden aloitus jäi.