Hei! Olen neljän alle 12- vuotiaan äiti ja kyllä tarvitsen omaa lomaa!
Hoidan omien neljän lisäksi kolmea hoitolasta ja huushollin.
Pidän viiden viikon loman, ja lomallani osa lapsista on kotona/mökillä, osa mummolassa.
Myönnän rehellisesti, että silloin kun lapset ovat muualla lataan akkuja ja olen onnellinen, hirveän onnellinen.
Eikä tämä tarkoita sitä, että olisin onneton lasteni kanssa, vaan sitä että vaikka kuinka olisi lapsia maailmaan tehnyt ja niille hyvä äiti, on oikeus myös omaan lomaan tai vapaaseen..
Kommentit (6)
sinun tapauksessasi lomasi, olet kyllä sen ansainnut. Mutta en ymmärrä näitä ihmisiä jotka käyvät töissä muualla kuin kotona ja lapset ovat hoidossa ja sitten viedään lapset vielä lomallakin hoitoon että saadaan "omaa aikaa". Tekisi mieli kiroilla että "p...le! miksi niitä lapsia tehdään jos niiden kanssa ei haluta olla!" Mutta sinulle kyllä suon loman täysillä.
Meillä ainoa mahdollisuus oman lomaan olisi pitää lapset tarhassa ja silloinkin ne pitäisi viedä ja hakea joka päivä. Olisin niin loman tarpeessa, mutta minkäs teet.
sinun tapauksessasi lomasi, olet kyllä sen ansainnut. Mutta en ymmärrä näitä ihmisiä jotka käyvät töissä muualla kuin kotona ja lapset ovat hoidossa ja sitten viedään lapset vielä lomallakin hoitoon että saadaan "omaa aikaa". Tekisi mieli kiroilla että "p...le! miksi niitä lapsia tehdään jos niiden kanssa ei haluta olla!" Mutta sinulle kyllä suon loman täysillä.
Jos siis siihen on mahdollisuus? Tekeekö se heistä todella huonoja vanhempia? Itsekkäitä paskoja? Eikö meillä kaikilla ole oikeus olla välillä kahden tai yksin vaikka lapsia olisikin?
olet vapaas ansainnut. joillakin on lapset mummolassa useinkin yötä, tai jossain.
Itselläkin tuntuu välillä, että olen buroutin partaalla, kun mulla ei ole ollut edes yhtä kokonaista vuorokautta omaa aikaa 8 vuoteen. Tarvisin itsekin edes viikonlopun itsekseni.
sinun tapauksessasi lomasi, olet kyllä sen ansainnut. Mutta en ymmärrä näitä ihmisiä jotka käyvät töissä muualla kuin kotona ja lapset ovat hoidossa ja sitten viedään lapset vielä lomallakin hoitoon että saadaan "omaa aikaa". Tekisi mieli kiroilla että "p...le! miksi niitä lapsia tehdään jos niiden kanssa ei haluta olla!" Mutta sinulle kyllä suon loman täysillä.
Jos siis siihen on mahdollisuus? Tekeekö se heistä todella huonoja vanhempia? Itsekkäitä paskoja? Eikö meillä kaikilla ole oikeus olla välillä kahden tai yksin vaikka lapsia olisikin?
Niin erilaisia, toisilla on parempi turvaverkko kun toisilla, toisilla kuormittavampi arki kuin toisilla- eikä kukaan voi mennä sanomaan mikä se toisen kestokyky on ja kuinka paljon kenenkin pitää jaksaa. Jokainen tuntee rajansa itse. Tai pitäis ainakin tuntea. On eri asia jos vanhemmat eivät ole tunnesuhteessa lapseensa vaan lapsi tuntuu rasitteelta. Mut kyllä jokaikinen vanhempi ansaitsee myös omaa aikaa ja lomaa jos siihen tarvetta tuntee! Eihän vanhemmuuden mitta ole mikään marttyyrius ja uhrautuminen vaan päinvastoin on tervettä huolehtia omasta jaksamisestaankin. Ja naapurin marttyyri ei ole oikea henkilö sitä jaksamista määrittelemään.
Olet todella lomasi ansainnut! Ja ladattuasi akut jaksat taas omia ja toisten lapsia. Ihanaa, että sulla on tuollainen mahdollisuus!