Lue keskustelun säännöt.
Lastensuojelun tapaaminen
28.02.2025 |
Eron jälkeen olemme jakaneet 5 vuotta lasten huoltajuuden viikko-viikko. Nyt tänä vuonna 14 täyttävällä pojalla on ollut jo vuosia ongelmia. Koulu ei kiinnosta, eivätkä harrastukset. Pari vuotta sitten oli koulussa käytöshäiriöitä. Moni asia johtuu isästä, joka antaa kaikessa periksi, eikä rettelöinnistä tule sanktioita. Wilmasta katsoin, että poika on lähes joka isäviikolla 1-2 päivää sairaana. Minun viikoillani ei ainakaan kerro olevansa sairas ja käy koulua, tottelee kodin sääntöjä.
Meillä ei ole kotona isoja ongelmia. Toki vaadin koulun käymistä, läksyjen tekemistä ja kotiintuloaikojen noudattamista. Tammikuussa alkoi kuitenkin kitinä, ettei halua tulla minun luokseni äitiviikolla. En ymmärrä mistä se voi johtua. Ainoan syyn on antanut isälleen, että äiti huutaa. En huuda, mutta tuon kyllä harmitukseni esiin, jos poika esim valehtelee ja jättää läksyt tekemättä. Mutta viimeisen vuoden aikana tätä on tapahtunut ehkä pari kertaa. Välit eivät ole riitaisat.
Tammikuusta lähtien on ollut täällä vain satunnaisesti. Pari viikkoa sitten tempaisi ja joi isällään isän viinat. Lähti ulos hortoilemaan ja löydettiin hangesta. Lasu tuli tietysti.
No nyt sitten kutsu tuli keskustelemaan. Mutta yllättäen sossu oli sitä mieltä, että isä ja poika menevät yhdessä, koska isän puheista kuultuna sinua boikotoidaan. Minua kuultaisiin siitä vasta viikon kuluttua.
Minusta tämä kuulostaa todella oudolta, eikä ole lainkaan oikeusturvani mukaista. Olemme joskus aiemminkin olleet samassa keskustelussa. Tällöin poika tekaisi, että syy perseilyyn on äidissä. Oikeasti valehteli, että pahoinpitelen häntä. Keskustelun jälkeen minua ei epäilty, eikä meille tullut lastensuojelun asiakkuutta. Mutta sossu tarjosi MINULLE tukea arjen hallintaan. Vaikka arki on nimenomaan täällä hyvin hallinnassa, toisin kuin isällä.
Eli taas asenne taitaa olla, että vaikka lapsi olisi suurimman osan isällään ja tempaisisi siellä kännit, niin syy on äidin.
Yritän äitiviikoilla olla mieliksi kaikella tapaa. Järjestän reissuja, ostan lahjoja. Ja lopputulos on, että poika puukottaa selkään.
Olen lapsen isälle kertonut, että pojan ei ole pakko asua luonani, jos ei halua. Miksi ihmeessä poika silti haluaa tehdä vahinkoa minua kohtaan?
Jos on sossuja paikalla: Miksi asenne on aina se, että ongelma on äidissä?
Kommentit (35)
Juuri tmämon ongelmana siinä että nykyään mennn hätiköidysti naimisiin ja sitten erotaan ilman että selvitetään ongelmia. Hankala tilanne. Juurisyy on teidän vülisessä suhteessa ja lapsi on sijaiskärsijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ihmettelen myös sossun tapaa: Eli isä sanoo, että parempi olisi keskustella ilman äitiä, ja sossu tähän suostuu. Taustalla on kuitenkin se, että isä on pyrkinyt vieraannuttamaan poikaa ensimmäisten erovuosien aikana, mustamaalannut ja vierittänyt syytä. Se loppui vasta käräjäoikeuden sovittelun jälkeen. Eli jos äidistä puhutaan hänen poissaollessaan täyttä palturia, niin miten se edistää asiaa? Eikö kaikkien kuuluisi olla paikalla, jotta kissa voidaan nostaa pöydälle avoimesti. Poika on valehteluun taipuvainen, ei ainoastaan suhteessa minuun.
Soittaessaan sossu oli kovin syyllistävä. En ymmärrä miksi minua syytetään, jos isänsä kotona viinat kiskaisee, eikä isä edes huomaa. Minun luonani poika on ollut vain satunnaisesti parin kuukauden aikana. Ja voin rehellisesti sanoa, että olot ovat täällä hänelle hyvät. Silti äiti on aina syyllinen?
Niin, minulla ei ole mitään syytä olla riidoissa. Suhteesta lähdin katsottuani vuosia henkistä väkivaltaa. Lähdin, koska en halunnut antaa sellaista esimerkkiä parisuhteesta lapsille. Kyllä se oli lapsille ainoa oikea ratkaisu. Naimisissa emme olleet.
Kurikasvatus ja sanktioiden antaminen luokitellaan nykyisin lastensuojelussa kasvatusvirheeksi. Lastensuojelun mukaan rajat lapselle tulisi asettaa sanoittamalla. Tämä on ehkä yleisimpiä asioita mistä perheet joutuvat kahnaukseen lastensuojelun kanssa, ja yleensä se johtaa myös siihen, että arjen hallinnan tukemiseksi vanhemmat ohjataan sanoituskurssille.
Niin, minä en ole kurikasvattanut tai edes antanut sanktioita, koska toilailut ovat tapahtuneet isäviikolla. Ala-asteella koulusta tuli paljon palautetta, ettei isän luona laiteta rajoja. Arvostus sossutanttoja kohtaan on kyllä aika alhainen. Kohdistuisivat toimet isää kohtaan, jolla ne arjen hallinnan haasteet ovat. Minähän en sitä tukea kai tarvitse kun poika ei luonani asu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä asia, että sinut tavataan erikseen. Ei ole syytä siellä riidellä. He haluavat vain kuulla molempia asiallisesti. Ketään ei siellä ole syytä syytellä. Faktat voi kertoa omalta osalta.
Vierailija kirjoitti:
Kurikasvatus ja sanktioiden antaminen luokitellaan nykyisin lastensuojelussa kasvatusvirheeksi. Lastensuojelun mukaan rajat lapselle tulisi asettaa sanoittamalla. Tämä on ehkä yleisimpiä asioita mistä perheet joutuvat kahnaukseen lastensuojelun kanssa, ja yleensä se johtaa myös siihen, että arjen hallinnan tukemiseksi vanhemmat ohjataan sanoituskurssille.
Niin, mitenhän tässä on isä asettanut rajat sanoittamalla? Kun mitään rajoja ei ole, niin todennäköisin skenaario ovat pian kovemmat päihteet, koulun keskeytyminen ja rikollisuus. Minä en enää lapseni kasvatukseen saa osallistua, joten ei auta muuta kuin vain tyytyä tähän. Kyllä lastensuojelu oikeasti on kriisissä, kun sossutantat ovat näin ulalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kurikasvatus ja sanktioiden antaminen luokitellaan nykyisin lastensuojelussa kasvatusvirheeksi. Lastensuojelun mukaan rajat lapselle tulisi asettaa sanoittamalla. Tämä on ehkä yleisimpiä asioita mistä perheet joutuvat kahnaukseen lastensuojelun kanssa, ja yleensä se johtaa myös siihen, että arjen hallinnan tukemiseksi vanhemmat ohjataan sanoituskurssille.
Höpö höpö. Vanhemmilla on oikeus rajoittaa lasta ja antaa kasvatuksellisia seurauksia.
Miksi isä saa kertoa faktat viikkoa ennen äitiä? Ja samassa tapaamisessa pojan kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi isä saa kertoa faktat viikkoa ennen äitiä? Ja samassa tapaamisessa pojan kanssa?
Onko sillä väliä missä järjestyksessä ne kerrotaan? Ei faktat viikossa muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän että olet huolissasi, hiiltynyt, loukkaantunut, turhautunut jne.
Kun on kyseessä eroperhe, niin on itseasiassa ihan tavallista, että vanhempia jututetaan erikseen. Ja koska poika asuu ilmeisesti isän luona enemmän ja toilailutkin on tapahtunut siellä päässä, niin luonnollista että isä ja poika menevät ekalle tapaamiselle yhdessä. Toki jos teidän välit isän kanssa olisi paremmat, voisitte mennä yhdessä. Ideana ei kuitenkaan ole se, että sinne mennään riitelemään ja voittamaan vastapuoli, niinkuin jotkut vanhemmat virheellisesti kuvittelevat.
Tarkoitus olisi nyt turvata sinun lapsen kasvu ja kehitys. Hän on ollut päihteiden alaisena ja koulupoissaolojakin on. Ikää kuitenkin vasta 14. Jos tilanteeseen ei puututa nyt, voi homma mennä parissa vuodessa tosi pahasti väärään suuntaan. Ja sitä ei välttämättä sitten pysäytä edes huostaanotto ja kodin ulkopuolelle sijoittaminen.
Paras mitä voit nyt äitinä tehdä, on keskittyä miettimään asioita pojan kannalta. Kun menet sossuun, kerrot asiallisesti ja rauhallisesti oman näkemyksesi asiasta. Tee selväksi, että sinulle pojan paras on tärkeintä ja että olet motivoitunut tekemään työtä sen eteen. Unohda väännöt isän kanssa, jätä se puoli sossulle. Kyllä ne on nähneet siellä maailman sivun verran vanhempia, jotka vain syyttelee toisiaan ja osa jopa valehtelee silmät ja suu kirkkaana, vaikka se olisi sen oman lapsen edun vastaista.
Mitä pojan oireiluun tulee muutoin, niin osittain se on myös ikään kuuluvaa. Sun pojalla on murrosikä. Hän irrottautuu teistä vanhemmista, se on hänen tärkeä kehitystehtävä. Samalla hän on vielä pieni ja tarvitsee teitä, tunteet on ristiriitaisia. Lisäksi kaveripiirissä voi olla paineita, oma itsetunto voi olla heikko, mielialat vaihtelee eikä hän osaa niitä vielä tunnistaa eikä liioin käsitellä. Tulevaisuus voi pelottaa. Nyt on tärkeää, että sinä äitinä olet vahva kuin majakka ja seisot pojan rinnalla ja tukena- tuli mitä myrskyjä vaan <3
t. Lastensuojelun sossutantta, sekä itsekin 13-vuotiaan pojan äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi isä saa kertoa faktat viikkoa ennen äitiä? Ja samassa tapaamisessa pojan kanssa?
Onko sillä väliä missä järjestyksessä ne kerrotaan? Ei faktat viikossa muutu.
Kyllä sillä on merkitystä, että isä ja poika ovat samaan aikaan keskustelemassa. Paras tulos olisi se, että poika sijoitettaisiin pois isän luota. Ja seuraavasta sairaalakeikasta se varmaan tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi isä saa kertoa faktat viikkoa ennen äitiä? Ja samassa tapaamisessa pojan kanssa?
Onko sillä väliä missä järjestyksessä ne kerrotaan? Ei faktat viikossa muutu.
Kyllä sillä on merkitystä, että isä ja poika ovat samaan aikaan keskustelemassa. Paras tulos olisi se, että poika sijoitettaisiin pois isän luota. Ja seuraavasta sairaalakeikasta se varmaan tapahtuu.
Haluat lapsesi lastenkotiin?
Jos tuon ikäinen asustelee pääasiassa isällään, niin tietenkin isän kanssa mennään juttelemaan. Sossu kyllä keskustelee pojan kanssa ilman isääkin. Teillä on riitaiset välit, niin miksi pitäisi sinun päästä riitelemään sinne vastaanotolle. Ihan hyvin voit tulla eri aikaan ja kertoa oman näkemyksesi miten voit poikaasi tukea. t: toinen lasun sossu
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että olet huolissasi, hiiltynyt, loukkaantunut, turhautunut jne.
Kun on kyseessä eroperhe, niin on itseasiassa ihan tavallista, että vanhempia jututetaan erikseen. Ja koska poika asuu ilmeisesti isän luona enemmän ja toilailutkin on tapahtunut siellä päässä, niin luonnollista että isä ja poika menevät ekalle tapaamiselle yhdessä. Toki jos teidän välit isän kanssa olisi paremmat, voisitte mennä yhdessä. Ideana ei kuitenkaan ole se, että sinne mennään riitelemään ja voittamaan vastapuoli, niinkuin jotkut vanhemmat virheellisesti kuvittelevat.
Tarkoitus olisi nyt turvata sinun lapsen kasvu ja kehitys. Hän on ollut päihteiden alaisena ja koulupoissaolojakin on. Ikää kuitenkin vasta 14. Jos tilanteeseen ei puututa nyt, voi homma mennä parissa vuodessa tosi pahasti väärään suuntaan. Ja sitä ei välttämättä sitten pysäytä edes huostaanotto ja kodin ulkopuolelle sijoittaminen. <
Miten voin seistä pojan tukena, jos hän ei edes vieraile luonani? Viimeksi olen nähnyt hänet 6 viikkoa sitten. Joka viikko laittaa viestiä, että tulee sitten ensi viikolla. Syytä ei sano, vaikka kysyn, että olenko tehnyt jotain väärin. Toisekseen, ilman sijoitusta poika tosiaan on pian väärillä raiteilla. Seuraavaksi varmaan ottaa isänsä aseen - sellainenkin on hänellä ilman lupia. Isän vaikutuksesta poika vastustaa viranomaisia, isä on yksimielisesti kieltänyt rokotteet häneltä (ilman lupaani), puheet ovat rasistiset isän luona ja on koulussa saanut rangaistuksia mm. kaverin kiusaamisesta, valehtelusta, sähkötupakan myymisestä jo ala-asteella. Näin hieno kasvattaja on isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että olet huolissasi, hiiltynyt, loukkaantunut, turhautunut jne.
Kun on kyseessä eroperhe, niin on itseasiassa ihan tavallista, että vanhempia jututetaan erikseen. Ja koska poika asuu ilmeisesti isän luona enemmän ja toilailutkin on tapahtunut siellä päässä, niin luonnollista että isä ja poika menevät ekalle tapaamiselle yhdessä. Toki jos teidän välit isän kanssa olisi paremmat, voisitte mennä yhdessä. Ideana ei kuitenkaan ole se, että sinne mennään riitelemään ja voittamaan vastapuoli, niinkuin jotkut vanhemmat virheellisesti kuvittelevat.
Tarkoitus olisi nyt turvata sinun lapsen kasvu ja kehitys. Hän on ollut päihteiden alaisena ja koulupoissaolojakin on. Ikää kuitenkin vasta 14. Jos tilanteeseen ei puututa nyt, voi homma mennä parissa vuodessa tosi pahasti väärään suuntaan. Ja sitä ei välttämättä sitten pysäytä edes huos
Ilmoitat poliisille luvattoman adenn niin hakevat sen pois. Miksi et ole niin tehnyt?
Isä ei voi rokotteita kieltää. Se on lapsi, joka on itse kieltäytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että olet huolissasi, hiiltynyt, loukkaantunut, turhautunut jne.
Kun on kyseessä eroperhe, niin on itseasiassa ihan tavallista, että vanhempia jututetaan erikseen. Ja koska poika asuu ilmeisesti isän luona enemmän ja toilailutkin on tapahtunut siellä päässä, niin luonnollista että isä ja poika menevät ekalle tapaamiselle yhdessä. Toki jos teidän välit isän kanssa olisi paremmat, voisitte mennä yhdessä. Ideana ei kuitenkaan ole se, että sinne mennään riitelemään ja voittamaan vastapuoli, niinkuin jotkut vanhemmat virheellisesti kuvittelevat.
Tarkoitus olisi nyt turvata sinun lapsen kasvu ja kehitys. Hän on ollut päihteiden alaisena ja koulupoissaolojakin on. Ikää kuitenkin vasta 14. Jos tilanteeseen ei puututa nyt, voi homma mennä parissa vuodessa tosi pahasti väärään suuntaan. Ja sitä ei välttämättä sitten pysäytä edes huos
Siten, että et häviä kuvioista etkä luovuta hänen suhteensa, vaikka hän kapinoi ja asiat on selvästi nyt enemmän tai vähemmän pojallasi huonosti. Vaikka hän ei tule sun luokse nyt, hän tarvitsee sinua nyt enemmän kuin koskaan. Hyvä että tuli tämä lasu-juttu, niin pääsette työstämään noita ongelmia. Esim. tehostettu perhetyö teidän molempien koteihin voisi olla tosi hyvä juttu. Isän luona vanhemmuuden tukemiseen, sun luona sun ja pojan suhteen tukemiseen.
Sijoitus tulee ajankohtaiseksi, jos pojan suuntaa ei saada käännettyä. Se ei kuitenkaan ole mikään taikasauva, joka ratkaisee kaikki pojan ongelmat. Se on uusi trauma pojan laukkuun, joka vaatii pitkää käsittelyä, jopa loppuiän. Ja jos sijoitus on lastenkotiin, niin siellä olevilla lapsilla on aina omat ongelmansa; ei parhaat vaikutteet sun pojalle. Olisi tosi tärkeää, että lapsen kasvaminen kotona saadaan turvattua, jos vain suinkin mahdollista.
Isän laittomista aseista kuuluu ilmoittaa poliisille asap.
Varmasti myös minulla on mahdollisuus siihen, että poika ei enää asu täällä. Meillä on toinenkin lapsi, johon minulla on todella hyvät ja lämpimät välit. En halua, että hänen lapsuuttaan varjostaa isoveljen käytös. Pikkuveli tänään kertoI, että kokee olonsa enemmän kotoisaksi luonani. Varmasti hänelle on jonkilainen helpotus päästä pois toisesta kodista sen ongelmien takia.
Myös pikkuveli on alkanut isäviikoilla olemaan 1-2 päivää pois koulusta. Luonani hän ei ole koskaan sairas. Ikävä kyllä, niin isällä on huono vaikutus myös nuorempaan.
Valitettavasti suomalaisessa järjestelmässä sossuja on toteltava. Jos ei tottele niin se on "huoli" millä voidaan perustella sijaishuollon pakkotoimenpiteet.
Hankala ikä tuo, et voi suojella lastasi häneltä itseltään hirttämättä häntä napanuoraan, jota hän pyrkii katkaisemaan, kuten tuon ikäisen kuuluukin tehdä. Ei tuossa paljoa muuta voi kuin antaa nuoran katketa ja toivoa että lapsi selviää hengissä, huolehtien siitä että lapsi on aina tervetullut kuitenkin luoksesi.