Tapahtuuko poliisien itsemurhia siksi, ettei heillä ole paikkaa, jonne avautua ja purkaa tuntojansa?

Poliisi joutuu näkemään läheltä erittäin rankkoja asioita ja työhön tarvittavat keinot on huomattavan rajalliset siihen mitä ne on aiemmin ollut.

On niillä psykiatria apuna. Elämäntapoihin vaan ei voi sellaisella vaikuttaa.

Paljon näyttää olevan huumeiden (laittomien aineiden) käyttäjiä, enemmän normi kuin harvinaisuus. Pää ei kestä välttämättä sitä työtä ja aineiden käyttöä. Olen ihmetellyt jo kauan, puhutaanko tästä ollenkaan ja aiotaanko koskaan puhua. Vai tässäkö tämä nyt on? Tyydytään siihen, että miehet heittää henkensä sitten kun väsyvät.

Kytät ei avaudu, koska se on siinä kulttuurissa heikkoutta. Ei "miäs" saa tunnustaa, että on jotenkin emotinaalisesti vaikeaa. Tapellaan ja tapetaan mutta jos käy huonosti, silloin huudetaan äitiä apuun.

Varmaan sellainen vanhanaikainen tapakulttuuri. Työnjohtoa tulisi modernisoida.

Monella poliisilla on PTSD.

Äijäkulttuuri. 

Niitä tulee siksi, kun nykyään puhutaan vaan paskaduuneista ja köyhistä.

Hoitajat ja poliisit ovat yhtälailla ihmisiä kuin muutkin. Silti he, joita he auttavat kohtelevat heitä törkeästi. Minäkin olisin heittänyt veivini, mutta vaihdoin alaa.

Joutuvat tekemisiin ihmiskunnan laitapuolen kanssa. Ei ole helppo elämä.

tottakai ahistaa kun samoja paskoja päivittäin kantaa pampun käyttö oikeus takaisin kerran kun hakkaa kunnolla uskovat kerrasta.