Onko kukaan ollut naapurin hautajaisissa?
Kommentit (13)
Olen, mieheni oli kantamassa arkkuakin. Hyvät muistot ystävällisistä naapureista. Mies menehtyi jokin aika sitten ja nyt vanha rouva on yksin ollut kotona. Välillä käymme katsomassa ja ennen joulua kävimme jouluostoksilla niin että hänkin oli mukana. Naapurin lapset ovat pääkaupunkiseudulla, ei ne paljon äitiään muista. Hautajaisissa tavattiin.
Meille naapurin mummo on ihana ihminen, lapset nyt isompana ovat oppineet käyttäytymään, joskin harvoin uskaltavat sinne, rouvalla on terävähampainen perhoskoira tms, joka kyllä pitää kakarat poissa pihaltaan.
Se oli minulle ilon juhla. Söin niin paljon kuin jaksoin.
Vierailija kirjoitti:
Olen, mieheni oli kantamassa arkkuakin. Hyvät muistot ystävällisistä naapureista. Mies menehtyi jokin aika sitten ja nyt vanha rouva on yksin ollut kotona. Välillä käymme katsomassa ja ennen joulua kävimme jouluostoksilla niin että hänkin oli mukana. Naapurin lapset ovat pääkaupunkiseudulla, ei ne paljon äitiään muista. Hautajaisissa tavattiin.
Meille naapurin mummo on ihana ihminen, lapset nyt isompana ovat oppineet käyttäytymään, joskin harvoin uskaltavat sinne, rouvalla on terävähampainen perhoskoira tms, joka kyllä pitää kakarat poissa pihaltaan.
No olipa taas tarinaa rustattu.
No eiköhän se riipu paljolti siitä miten läheinen suhde on ollut. Jos on kaveri niin ei siinä mitään outoa ole.
No kyllä olen. Naapuri oli läheinen ystäväni. Sain kutsun hautajaisiin ja menin.
En tietenkään puolitutun menisi ja tuskin kutsuttaisiinkaan.
Kyllä olen ollut. Naapuri oli harvinaislaatuinen persoona - ihan kuin hänen ympärillään olisi ollut jokin aurinko. Hän valoi ympärilleen hyvää. Upea ihminen, jonka kaltaisia on liian vähän.
Olisin halunnut muttei kutsuttu. Toinen naapuri kyllä kutsuttiin, mikä ihmetytti.
Varsin usea on ollut. Ja kaikkien eniten maaseutumaisemissa.
Yleensä hautajaisiin kutsutaan, joko erillisellä kutsulla. Tai vainajan kuolinilmoituksen yhyeydessä.
Nyt on jo lähes parikymmentä vuotta, pidetty pienehköjä hautajaisia.
Joihin kutsutaan vain läheiset ja ystävät, kuin myös ilmoitus / kutsu työpaikalle.
Mutta siunaustilaosuuteen, sinne kirkon takapenkille, voi mennä tuttukin ihminen.
Ja tämä voi käydä viemässä ruusunsa tai kukkakimpussa, viimeisenä haudalle.
Tai tuhkattavan vainajan arkulle.
Eipä ole naapurit vielä kuolleet. Eikä muutenkaan olla kuin hyvä päivän -väleissä. Sukulaismiehen hautajaisissa oli läheisimmät naapurit. Olivat ystäviä.
En ole, joten en tiedä. En yleensäkään käy missään mihinkään uskontoon perustuvissa seremonioissa, koska ne poikkeavat täysin minun ajatusmaailmastani.
Olen ollut monenkin. Ensin kirkossa ja sitten muistotilaisuudessa olen ollut. Yleensä rauhallisia, surullisia hetkiä, joskus iloisempia, riippuu omaisista ja läsnäolijoista sekä vainajan iästä.