Helpot diagnoosit
Kummastelen miten nykyään saa diagnooseja kuin buranaa apteekista.
Ystävä jonka olen tuntenut lapsesta asti on aina ollut fiksu, järkevä, pärjännyt elämässä, missään ei ollut mitään ongelmaa toisin kuin itsellä. Olen pyristellyt kuitenkin elämään jotenkin normaalia elämää. Vuokra kerrostalo, siivoojan työ, iltaisin yksin vedän eineksiä kotona kun en jaksa ruokaa tehdä. Rahat aina loppu. Ystävä on naimisissa, on talo ja uudet autot. Hyvät työpaikat ja rahaa.
Hän sitten väsyi omaan työhönsä, jäi sairaslomalle ja alkoi miettimään että miksi hän väsyi. Päätti että hänellä on autismi ja varmaan adhdkin. Lähti terapian kautta tutkimaan ja sai molemmat diagnoosit lopulta. Hän on muuttunut näiden tutkimusten aikana todella paljon. Hän esittää typerää, ei ole koskaan ennen ollut tuollainen. Muka jättää asioita tekemättä ja siirtyy seuraavaan. Ei muka ymmärrä kaikkea ja alkaa sitten "raivoamaan" että ei ymmärrä eikä jaksa ymmärtää. Puhuu yhtäkkiä kuten autistit vähän hitaasti ja sanoja venyttäen. Aina ennen on puhunut todella nopeasti ja selkeästi.
Mietin vaan että miten tutkimukset tehdään jos noin vaan saa esittämällä koko loppuiän diagnoosin. Vähän pelottavaa jopa. Entä jos kaverini on vaan uupunut ja katuu tätä diagnoosia joskus.
Kommentit (14)
Noi tutkimukset perustuu täysin siihen mitä asiakas itsestään kertoo ja miten on toiminut vastaanotolla. Julkisella voidaan jopa tutkia vähän laajemmin kuin yksityisellä ja vaatia jotain tietoja, vaikka todistukset ja haastatella jopa vanhempia / perheenjäseniä...
Itsestäkin vaikuttanut alusta asti uupumukselta. Olen tuntenut tosiaan tämän kaverin lapsesta asti ja käsittääkseni maskaaminen on opittu tapa? Sitä ei lapsena vielä ymmärrä että pitäisi esittää jotakin muuta kuin on?
Niin perustuu ja minusta se on outoa koska kuka vaan voi hakea diagnooseja mihin vaan. Mielestäni pitäisi jotenkin todistaa nämä oireet muilla kun kertomalla.
Vaatisi todella korkeaa älyä ja järkiperäistä ajattelua, että osaa diagnosoida ihmiset oikein. Ja silloinkin on se ongelma, ettei tuo diagnoosisysteemi ole tieteellinen. Se tulee olemaan ihan erilainen satojen vuosien kuluttua, ellei jo aiemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Noi tutkimukset perustuu täysin siihen mitä asiakas itsestään kertoo ja miten on toiminut vastaanotolla. Julkisella voidaan jopa tutkia vähän laajemmin kuin yksityisellä ja vaatia jotain tietoja, vaikka todistukset ja haastatella jopa vanhempia / perheenjäseniä...
Aikuisen autismidiagnosointi edellyttää juurikin sukulaisten haastatteluita ja lapsuuden analysointia. Ei diagnoosia aseteta helposti.
Kuulostaa siltä, että ap:n ystävällä on jonkinlainen burnout/ uupumus. Monet alkavat iän mittaan muuttua, koska kaikenlainen miellyttäminen karisee. Autistilla tämä varmasti korostuu.
Netistä löytyy myös tietoa tapauksista, joissa on tekaistu insestisyytöksiä. Perheitä on hajotettu.
Vierailija kirjoitti:
Psykoptaati = Persu. Helppoa !
Kyllä, tuollainen on usein psykiatrien logiikka.
Minun isäni oli väkivaltainen ja psykiatrialla keksittiin, että olen insestin uhri.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos kaverini on vaan uupunut ja katuu tätä diagnoosia joskus.
Ja tämä on sun ongelma? Jospa keskittyisit vaan siihen moppaamiseen.
Kyllä näitä diagnooseja nykyään annetaan ihan liukuhihnalta. Tuossa tapauksessa kyllä varmasti ollut kyseessä se ihan normaali työuupumus, mikä voi kelle tahansa tulla jossain vaiheessa elämää... Mun mielestä ois todella tärkeää saada tähän maahan yhtenäinen linja siihen koska diagnoosi voidaan antaa ja milloin edes lähteä tutkimaan. Autismi ja ADHD on sellaisia että tuota uupumusta ois tullut säännöllisesti, ei heistä oo oikein pitkäkestoista työtä tekemään, vaihdetaan alaa ja koulutusta jatkuvasti...