IS:Omaiset kertovat kuoleman jälkeisestä byrokratiahelvetistä
Karmeimmillaan tilanne on johtanut siihen, että omainen on väsynyt taistelemaan tuulimyllyjä vastaan.
Myös lukuisten erilaisten valtakirjojen ja todistusten loputtomalta tuntuva hankkiminen turhauttaa.
-Valtakirja-asiassa oltiin kuin tsaarin ajan Venäjällä. Todistuksia, lippua, lappua ja pyöreitä leimoja tarvittiin, ennen kuin olin riittävillä valtuuksilla varustettu hoitamaan kuolinpesän asioita.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008287020.html
Kommentit (17)
Nuo asiat kannattaa ehdottomasti ennakoida, jos vaan pystyy. Edunvalvonta-asiat ym.
Hassi on ollut itse päättämässä näistäkin asioista aikoinaan, joten olisikohan se kuuluisa peiliin katsomisen paikka. Suomi on neuvostoliittolainen byrokratia helvetti, jota orjamentaliteetilla varustetut kateelliset suomilampaat oikein määkivät ylläpidettäväksi vaikka rahaa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Nuo asiat kannattaa ehdottomasti ennakoida, jos vaan pystyy. Edunvalvonta-asiat ym.
Silti ne valtakirjat pitää toimittaa. Joka pankille, vakuutusyhtiölle ja verottajalle jokaiselle oma paperi pitää täyttää.
Kun nykyään lähes kaikki viralliset asiat hoidetaan digitaalisesti vahvalla tunnaistautumisella ei perintöasioita voi hoitaa ei luulisi olevan vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo asiat kannattaa ehdottomasti ennakoida, jos vaan pystyy. Edunvalvonta-asiat ym.
Silti ne valtakirjat pitää toimittaa. Joka pankille, vakuutusyhtiölle ja verottajalle jokaiselle oma paperi pitää täyttää.
Tämäkin olisi varsin helppoa nykyaikana - DVV-lomake jossa määritellään mitkä asiakirjat pitää olla olemassa, niiden allekirjoitukset yms, virastossa todetaan digitaalisen allekirjoituksen kera että ovat toimitettuja.
Tämän jälkeen pankit, vakuutusyhtiöt yms hakisivat DVV:n tietokannasta varmennuksen että asiainhoitaja on todettu juridesti kelpoisaksi ajamaan (pian) edesmenneen asioita.
Vähemmän laukkkaamista, vähemmän byrokratiasimputusta, nopeammin asia hoidetuksi.
Tuli vaan ihan mieleen kun naisoletettu kollega "valittiin" hoitamaan lapsettoman tätinsä (äkki)kuolemabyrokratiaa. Onneksi on den verran terävä ja vahvatahtoinen & pahansisuinen mimmi että varmasti ovat erinäisillä tahoilla saaneet kuulla kunniansa tehottomuudesta.
Onhan se erikoista että vielä nykyäänkin vaikka ollaan digitaalinen vallankumous nähty erilaisessa kommunikaatiossa ja yhteydenpidossa niin Suomen kaltainen maa jota päättäjät pitävät edelläkävijänä, vaatii papereita ja valtakirjoja vainajan asioiden selvittämiseen. En edes ala erilaisten yritysten idiotismia listaamaan. Jotkut lehtitalothan kokevat että kyllähän kuolleen pitää itse tilauksensa perua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo asiat kannattaa ehdottomasti ennakoida, jos vaan pystyy. Edunvalvonta-asiat ym.
Silti ne valtakirjat pitää toimittaa. Joka pankille, vakuutusyhtiölle ja verottajalle jokaiselle oma paperi pitää täyttää.
Tuli vaan ihan mieleen kun naisoletettu kollega "valittiin" hoitamaan lapsettoman tätinsä (äkki)kuolemabyrokratiaa. Onneksi on den verran terävä ja vahvatahtoinen & pahansisuinen mimmi että varmasti ovat erinäisillä tahoilla saaneet kuulla kunniansa tehottomuudesta.
Joo, varmaan ne virkailijat olivatkin vastuussa asiasta. Edes heidän esimiehensä ole, mutta toki pahansisuiset mimmit ja kundit kokevat asiakseen haukkua asiakaspalvelijat tämän takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo asiat kannattaa ehdottomasti ennakoida, jos vaan pystyy. Edunvalvonta-asiat ym.
Silti ne valtakirjat pitää toimittaa. Joka pankille, vakuutusyhtiölle ja verottajalle jokaiselle oma paperi pitää täyttää.
Tuli vaan ihan mieleen kun naisoletettu kollega "valittiin" hoitamaan lapsettoman tätinsä (äkki)kuolemabyrokratiaa. Onneksi on den verran terävä ja vahvatahtoinen & pahansisuinen mimmi että varmasti ovat erinäisillä tahoilla saaneet kuulla kunniansa tehottomuudesta.
Joo, varmaan ne virkailijat olivatkin vastuussa asiasta. Edes heidän esimiehensä ole, mutta toki pahansisuiset mimmit ja kundit kokevat asiakseen haukkua asiakaspalvelijat tämän takia.
Tarpeeksi paljon mussutusta asiakasrajapinnasta niin alkaa tapahtua, ennemmin tai myöhemmin.
Siitä ei pääse millään venkoilulla että digi-Suomi vaatii edelleen paperilippulappuilua joka olisi yksinkertaisesti hoidettavissa, mutta joku ilmeisesti hyötyy aivan liikaa tästä kymmenien tuhansien hukattujen työtuntien hassaamisesta.
En ymmärrä miksi tämän asian pitää olla näin vanhanaikaista ja vaikeaa. Eikö voi olla joku tieto siellä netissä minne merkataan että ihminen on kuollut ja se sitten lähtee sieltä kaikille tahoille jotka on tähän jotenkin yhteydessä ja asiat hoituu automaattisesti.
Haluaako ne jatkaa vainajan veloittamista vai miksi tuntuvat pyristelevän vastaan ettei saisi kertoa että omainen on kuollut?
Nopeutta ja maalaisjärkeä koko hommaan lisää. Mutta ehkä nykyinen järjestelmä työllistää jotakin tahoja.
Oma omaiseni kuoli 1,5 vuotta sitten, ja minä hoidin kaikki järjestelyt. Tosin perukirjan teetin pankin lakimiehellä. Kaikkien kauhujuttujen lukemisen jälkeen olin yllättynyt siitä, miten helposti kaikki hoitui. Mutta tietenkin tämä riippuu aina vainajan tilanteesta.
Asioissa kyllä olisi parannettavaa, mutta on myös syynsä siihen, miksi asioiden hoitoon tarvitaan valtakirjat kaikilta kuolinpesän osakkailta. Kuvitellaanpa, että olet löytänyt uuden puolison ja muuttanut hänen vuokra-asuntoonsa. Muutaman vuoden päästä puolisosi kuolee. Olisiko kohtuullista, että puolisosi lapset voisivat irtisanoa asuntoasi koskevan vuokrasopimuksen, kotivakuutuksen ja sähkösopimuksen kertomatta sinulle yhtään mitään?
Kun isäni kuoli 35 vuotta sitten, ei valtakirjojen kanssa oltu niin tarkkoja. Me lapset kirjoitimme äidillemme valtakirjan, joka oikeutti hänet kaikkien kuolinpesän asioiden hoitoon yksilöimättä mitään sen tarkemmin. Muutama vuosi sitten minulle selvisi, että äitini oli aikoinaan ostanut itselleen pelkästään omiin nimiinsä uuden asunnon osin isän kuolinpesän rahoilla. Siis tiesin kyllä alusta alkaen äitini ostaneen itselleen asunnon, mutta kuvittelin hänen tehneen sen omilla rahoillaan ja omiin nimiinsä otetulla pankkilainalla. En sinänsä kokenut kärsineeni tässä vääryyttä, mutta ei minulle silti tullut valtakirjaa kirjoittaessani mieleenikään, että äitini voisi sen perusteella käytännössä siirtää kuolinpesän omaisuutta itselleen. Nykyisin se ei enää onnistuisi, koska valtakirjassa pitää yksilöidä tarkemmin, mihin sillä valtuutetaan.
Vierailija kirjoitti:
Nuo asiat kannattaa ehdottomasti ennakoida, jos vaan pystyy. Edunvalvonta-asiat ym.
Edunvalvontajutut eivät auta kuoleman jälkeen mitään, koska kaikki edunvalvojan/valtuutetun oikeudet päättyvät siihen, kun henkilö kuolee. Sen jälkeen edunvalvojalla ei ole enää mitään oikeuksia. Tosin jos hän on kuolinpesän osakas, hänellä on samat oikeudet kuin muillakin kuolinpesän osakkailla.
Ainoa hyöty edunvalvojasta/valtuutetusta kuoleman jälkeen on se, että on joku, jolla on kokonaiskäsitys vainajan raha-asioista juuri ennen tämän kuolemaa.
T: edunvalvoja, jonka päämies kuoli noin kaksi vuotta sitten
Vierailija kirjoitti:
Oma omaiseni kuoli 1,5 vuotta sitten, ja minä hoidin kaikki järjestelyt. Tosin perukirjan teetin pankin lakimiehellä. Kaikkien kauhujuttujen lukemisen jälkeen olin yllättynyt siitä, miten helposti kaikki hoitui. Mutta tietenkin tämä riippuu aina vainajan tilanteesta.
Asioissa kyllä olisi parannettavaa, mutta on myös syynsä siihen, miksi asioiden hoitoon tarvitaan valtakirjat kaikilta kuolinpesän osakkailta. Kuvitellaanpa, että olet löytänyt uuden puolison ja muuttanut hänen vuokra-asuntoonsa. Muutaman vuoden päästä puolisosi kuolee. Olisiko kohtuullista, että puolisosi lapset voisivat irtisanoa asuntoasi koskevan vuokrasopimuksen, kotivakuutuksen ja sähkösopimuksen kertomatta sinulle yhtään mitään?
Kun isäni kuoli 35 vuotta sitten, ei valtakirjojen kanssa oltu niin tarkkoja. Me lapset kirjoitimme äidillemme valtakirjan, joka oikeutti hänet kaikkien kuolinpesän asioiden hoitoon yksilöimättä mitään sen tarkemmin. Muutama vuosi sit
Näiden asioiden pitäisi olla mahdollisimman helppoja ja yksinkertaisia koska asioiden hoitaminen surun keskellä on todella raskasta. Riippuu tosin paljon kuolinpesästäkin.
Mutta samaa mieltä siitä että valtakirjat on ihan perusteltuja. Kuolinpesät saattaa joskus olla hyvinkin riitaisia ja vaikka ennen on tultu toimeen niin yhtäkkiä sitten ei tullakkaan.
Jos valtakirjoja yms ei pyydettäisi niin muut osakkaat saattaisi alkaa valittaa jälkikäteen jostain tehdystä toimesta. Lisäksi osa saattaisi tehdä huijauksia.
Sääntö-Suomi