Miksi ystäväpariskunnan ero koskettaa?

Juuri siksi, kun tavallaan se koskettaa myös pariskunnan läheisiä. 

Näissä tilanteissa usein menee niin, että kaverit vähenee / valitsee puolensa. Näin kävi itsellänikin. Puolison kaverit poistivat facesta kavereista ym. Oikein näyttivät, että eivät ole mun elämässä, koska otin eron. Vaikka olivat tulleet minunkin ystäviksi 6 vuoden aikana. 

Muistan itsekin, kun paras ystäväni kertoi, että he eroavat. Meillä oli samanlainen elämäntilanne. Lapsia ja puolisomme tulivat hyvin juttuun. Pidimme paljon yhteisiä iltoja lasten kanssa ja vietimme aikaa. Se oli ihan tosi suuri järkytys. Heti tulvi mieleen ne elämän parhaat muistot. Yhteiset opiskeluajat, illanvietot, lasten ristiäiset ja kummiudet. Tuli sellainen olo, että emme enää voisi tehdä samoja asioita. Aika äkkiä se tunne meni ohi. 

Ei ainakaan kannata valita omaa puoltaan. Täytyy olla myös hienotunteinen. Ei saa sanoa mitään typerää. Edes vahingossa. 

Koska se on tunne. 

Onhan se suuri juttu, kun tällästä tapahtuu. Kun on tuntenut vuosia kummankin ja on yhteistä historiaa. Mutta niin se vain on, että historia voi myös päättyä 

Koska yksi ajanjakso elämässä päättyy. :( 

Hyvän ystävän kriisit koskettaa kyllä lähipiiriä myös. 

Ero koskettaa hyvin usein myös heidän läheisiään. Kaikki menee ns uusiksi 

Eroja tulee jatkuvalla syötöllä. Kuka niitä jää suremaan 

No onhan siinä paljon pelissä. Yht äkkiä pitäisi valita "puolensa" ... Miettiä kuinka olla tukena ja miten järjestetään kaikki asiat tulevaisuudessa syntymäpäivien ym suhteen. 

Näitä aina välillä tapahtuu 

Kyllähän se väistämättä koskettaa itseäkin, jos kyse on ystäväpariskunnasta, jonka kummankin puoliskon kanssa on läheinen. Tietää, että jatkossa ei voi enää tavata entisellä porukalla totuttuun tapaan, ja tietyissä tilanteissa voi joutua tekemään ikäviä valintojakin heidän välillään. 

No ystävän puolta on tietenkin pidetty ja ihan sama sille hänen ex-puolisolleen. 

Helpotus on ollut, kun samalla loppui kaverin valitus puolisostaan. 

Älä valitse puoltasi. Väkisin jompi kumpi on ehkä läheisempi , mutta koita olla tukena , kysy mitä tarvitaan ... Ei mitään mustamaalaamists 

On hienoa ajatella olevansa väleissä kummankin kanssa, mutta ei se toimi pitkän päälle. 

No ei koskettanut yhtään vaan mietin, että viimein ja vihdoin tajusivat erota. 

Ihmiset eroavat nykyään niin helposti ja heppoisin syin.

Riippuu myös erosta. Mikäli toinen eroavista on vaihtanut puolisonsa salasuhteeseensa ja lennosta jatkaa onnellisena elämäänsä. Jätetyn tuska koettelee yhteisiä ystäviä enemmän jolloin jo moraalisestikin ajatukset/sympatia ovat enemmän jätetyn puolella.

Lisäksi tapahtuma saattaa vaikuttaa omaankin parisuhteeseen epäilyinä puolison uskollisuudesta. Miksei meillekin voisi käydä samoin