Anoppi ei koskaan ehdi meille, vaikka käy samassa kaupungissa miehen siskolla pari kertaa viikossa

Joo, tiedän, turhaa valitusta, mutta avaudun.



Miehen sisko on yksinhuoltaja, toinen lapsi on jo 18v, toinen 14v. Anoppi käy heillä pari kertaa viikossa, milloin kuskaa urheiluharkkoihin, milloin hammaslääkäriin, milloin auttaa muuten vaan.



Meillä kaksi alle kouluikäistä ja molemmat vanhemmat töissä. Aina jos pyydämme anoppia käymään, hän "ei nyt yhtään osaa sanoa", milloin ehtisi tulla meille, lapsetkin puhelimessa pyytävät mummia käymään, vaan kun ei. Anoppi on eläkkeellä, minun vanhempani vielä työelämässä ja asuvat kauempana.



Joskus näemme mummin pyyhältävän ohi autollaan kotimme läheltä, silloinkaan hän ei ole maininnut olevansa meillä päin liikenteessä. Minusta olisi mukavaa, jos hän poikkeaisi ja olemme sen sanoneet.



Anoppi ajattelee varmaan, että emme tarvitse apua, kun meillä on kaksi vanhempaa. Olisi ihana, kun lapset näkisivät mummia useammin, on kyllä ihana isovanhempi ja tykkää leikkiä heidän kanssaan kun me käymme hänen luonaan, silloin kun hänelle sopii.



Suosivatko isovanhemmat aina tyttären lapsia? Luulisi, että teinit pärjäisivät jo vähän vähemmälläkin perään katsomisella.