En kestä veljeni vaimoa :/.

olen aina ollut sitä mieltä, että jos ei oltaisi sisaruksia, ei kyllä oltaisi kavereitakaan... juttuun tulee, kun näkee harvoin, eikä juuri kommentoi hänen tarinoitaan...

olen aina ollut sitä mieltä, että jos ei oltaisi sisaruksia, ei kyllä oltaisi kavereitakaan... juttuun tulee, kun näkee harvoin, eikä juuri kommentoi hänen tarinoitaan...

ei kukaan varmaan pakota teitä olemaan parhaita kaveruksia tai muuta. Toimeen voi tulla vaikka ei oikeasti edes toisesta ihmisestä niin paljoa pitäisi.

Toimeen tullaan ja olemme hyvin muodollisia ja kohteliaita toisiamme kohtaan, ja periaatteessa voisimme olla hyvätkin ystävät (=samanlainen elämäntilanne ja samanikäiset lapset), mutta kemiat ei kohtaa, ei sitten millään. Joka tapaamiskerran jälkeen päätäni särkee, kun pitää pingottaa niin paljon ja miettiä sanojaan ja vaikuttaa fiksulta.

Toimeen tullaan ja olemme hyvin muodollisia ja kohteliaita toisiamme kohtaan, ja periaatteessa voisimme olla hyvätkin ystävät (=samanlainen elämäntilanne ja samanikäiset lapset), mutta kemiat ei kohtaa, ei sitten millään. Joka tapaamiskerran jälkeen päätäni särkee, kun pitää pingottaa niin paljon ja miettiä sanojaan ja vaikuttaa fiksulta.

Mulla kans aina näiden tapaamisten jälkeen todella huono olo. Kemiat vaan ei kohtaa, ei sitten ollenkaan.

Ja kyllä se mielestäni on aika harmillista, kun ennen niin läheiseen veljeen on nykyään etäiset välit.

Ap

Minä olen onnistunut pitämään läheiset välit veljeeni vaikka en kovin hyvin hänen puolisoaan tunne.. Onneksi:)

Toimeen tullaan ja olemme hyvin muodollisia ja kohteliaita toisiamme kohtaan, ja periaatteessa voisimme olla hyvätkin ystävät (=samanlainen elämäntilanne ja samanikäiset lapset), mutta kemiat ei kohtaa, ei sitten millään. Joka tapaamiskerran jälkeen päätäni särkee, kun pitää pingottaa niin paljon ja miettiä sanojaan ja vaikuttaa fiksulta.

Mulla kans aina näiden tapaamisten jälkeen todella huono olo. Kemiat vaan ei kohtaa, ei sitten ollenkaan.

Ja kyllä se mielestäni on aika harmillista, kun ennen niin läheiseen veljeen on nykyään etäiset välit.

Ap

Mä oikeasti uskon, että tulisin miehen siskon kanssa hyviksikin ystäviksi, jos kumpikin luopuisi naamioistaan ja osattaisiin olla omia itsejämme. Huomaan olevani ihan jäykkis ja ihan erilainen kuin oikeasti olen hänen seurassaan, kun omien ystävieni seurassa olen paljon hauskempi (omasta mielestäni :D ) ja rennompi.

En ymmärrä jyrkkiä kovin jyrkkiä mielipiteitä. Oletteko mielestänne jollain lailla parempia ihmisiä arvioidessanne muita? Senkö takia voitte luokitella muut ihmiset niihin, joiden seurassa viihdytte tai viitsitte viettää aikaa ja niihin, joita kannattaa pikemmin vältellä?



Erikoista.

kanssa, mutta so what. Ei kaikkien kanssa tarviikaan. Mies hoitaa lasten kanssa suhteet sinne ja mä käyn vain "pakollisissa". Älytöntä muutenkin se, että kun kimppaan ollaan menty, niin pariskuntana pitäisi aina näyttäytyä. Kyllä mä ainakin tapaan siskoani ja äitiäni ihan ilman miestäkin, vaikkei hänen väleissään perheeseeni mitään vikaa olekaan. En vain ymmärrä, miksi hänen pitäisi olla aina mukana.