Teetkö ruokaa ohjeilla vai intuitiolla?
Siinäpä kysymys otsikossa: oletko tarkka reseptien seuraaja, vai sävellätkö tehdessä?
Kommentit (15)
Seuraan tarkkaan mutta toisaalta tiedän että esimerkiksi suolaa kannattaa laittaa tuplat ohjeeseen nähden jne. Ekan kerran teen ohjeen mukaan. Sitten muokkaan.
Ainoastaan leivonnassa saatan noudattaa reseptiä, muutoin sävellän koko ajan.
Leipoessa noudatan ohjetta, ruokaa laittaessa on tyyli "otetaan mitä on ja sovelletaan niistä". Tänään sulatin pakkasesta kesäkurpitsaraastetta, paistoin jauhelihaa ja sipulia ja sitten kaivelin sekaan jääkaapista vajaan purkin tomaattimurskaa, puolikkaan paketin philadelphiaa, nokareen auraa, tilkan kermaa. Maustoin provencalella, mustapippurilla ja suolalla. Koko sötkö uunivuokaan, päälle raastoin goudankannikan, uuniin kunnes juusto oli ruskettunut. Hyvää oli.
Vierailija kirjoitti:
Leipoessa noudatan ohjetta, ruokaa laittaessa on tyyli "otetaan mitä on ja sovelletaan niistä". Tänään sulatin pakkasesta kesäkurpitsaraastetta, paistoin jauhelihaa ja sipulia ja sitten kaivelin sekaan jääkaapista vajaan purkin tomaattimurskaa, puolikkaan paketin philadelphiaa, nokareen auraa, tilkan kermaa. Maustoin provencalella, mustapippurilla ja suolalla. Koko sötkö uunivuokaan, päälle raastoin goudankannikan, uuniin kunnes juusto oli ruskettunut. Hyvää oli.
Kuulostaa hyvältä sötkötykseltä, ja itsekin harrastan tuota *sävelletään näistä jotain* -periaatetta.
Mies taas ei osaa/uskalla käyttää kuin mustapippuria pari pyöräytystä, jos antaa ns. vapaat kädet maustaa ja tehdä.
Perusasiat googlaan. Voin säveltää, korvata esim. mausteen jollain muulla. Ruoat mitä laitan osaan tehdä ilman ohjeitakin.
Jos osaa oikeasti laittaa ruokaa, ei tarvitse arkikokkailuihin mitään reseptejä. Kyllä ne keitot, laatikot, paistokset ja kastikkeet syntyvät muutenkin.
Eri juttu jos teen jotain ihan uutta, esimerkiksi jotain etnistä.
Uusia ruokakokeiluita tehdessä seuraan reseptiä noin suunnilleen, lisään kommentteja itselleni seuraavia kertoja varten omaan makuun sopivammaksi. Ruokaa teen suurimmaksi osaksi ilman reseptiä, niitä "vakkareita" tai ihan omia sotkotuksia. Leipoessa seuraan reseptiä aina, sillä leivon harvoin ja menee helposti pieleen muuten.
Pääasiassa kokkaan perusruokia, tai siis meille perusruokia, enkä niihin muista käyttäneeni reseptiä juuri koskaan. Perunamuusi? Äitin kokkaamisesta oppineena. Ruskea kastike? Samoin, tein jo alakoululaisena. Keitot, kastikkeet, padat, laatikot, munakkaat jne ne teen ihan perstuntumalla. Sitten jos haluan tehdä jotain, mitä en ole koskaan tehnyt, tai minkä tekemisessä en ole aikaisemmin onnistunut, niin googlaan reseptejä tai kaivelen noita pirkan ja yhteishyvän ruoka-ohjevihkosia. Yleensä vertaan useampaa ohjetta, ja katson, mikä niissä on yhteistä, ja missä kohdin poikkeavat toisistaan, sitten teen sen "keskiarvon" mukaan.
Mutta sitten on päiviä, etten vaan keksi mitään ideaa, ja tuijotan jäistä jauhelihakikkaretta ilman mitään johtoajatusta. Kuten tänään. Silloin annan prosessin hoitaa hommat: Laitoin sen jäisen jauhelihan pannulle hellankulmalle sulamaan (puuhella siis) ja aloin kaivella jääkaappia. Siellä oli pieni lohko punakaalia, joka oli "pakko käyttää nyt" tilassa. Pussillinen porkkanoita löytyy aina. Pilkoin kaalin suikaleiksi, kuorin ja viipaloin porkkanan kiekoiksi (kuorimaveitsellä) ja lisäsin jauhelihan joukkoon, kun se alkoi tiristä. Pilkoin valkosipulinkynnen sekaan ja maustoin perusmausteilla: paprika, pippuri myllystä, suola, kurkuma, chili - maustoin ja totesin, että varsin plääh. Sekaan curryjauhetta. Sit alkoi jo tuoksua, ja tuli mieleen, että hapanimelä kastike voisi olla jees. Piti laittaa punaviinietikkaa, mut muistinkin, että jääkaapissa on sushietikkaa (itsetehtyä; etikkaa, sokeria, suolaa), siitä tulee yhtä aikaa se imelä ja hapan. Samalla nappasin jääkaapista "tyhjän" ketsuppipullon ja laskin sinne vähän vettä ja ravistelin ne ketsupinjämät sinne pannulle myös. Tuossa vaiheessa totesin, että aika vetistä kastiketta, ja lisäsin maissitärkkelystä. Maistelin, että aika lähellä ollaan, etikkaa ehkä pikkasen liikaa - se nyt ei ollut ongelma, kun porkkanat oli vielä turhan rapsakoita. Kun ne oli pehmenneet vähän, niin liika etikkakin oli haihtunut.
Tuohon olisi voinut laittaa esimerkiksi paprikaa, pavunituja, mangoldin/juurikkaan varsia... En nyt lähtenyt kaivelemaan pakastimesta enempää.
Olen joskus katsonut ohjeet hapanimelän (sweet'n'sour) kastikkeeseen, ja siitä olen lähtenyt tekemään. Olisin voinut lähteä toiseenkin suuntaan ja tehdä chili con carnea, mutta nyt ei prosessi vienyt sinne. Tai jauhelihakeittoon, ihan perus peruna-juures-kaaliversiona. Niitä tulen tekemään kyllä lähiaikoina, molempiin löytyy ainekset.
Joskus teen ruokaa "tilauksesta" eli perheenjäsenet pyytävät jotain. Joskus täytyy sellaisiin googlata ohjeita - en minäkään sentään ole kaikkia maailman ruokalajeja ehtinyt opetella tekemään! Esimerkiksi golden rice piti googlata, että mitä se ylipäätään on.
Kiusa se on pienikin kiusa
Joskus reseptillä, mutta enimmäkseen intuitiolla.
Vähän sitä sun tätä. Reseptin mukaan teen vaan leivonnaisia.
Yleensä intuitiolla, mutta joskus kokeilen uusia reseptejä ja silloin seuraan ohjetta, varsinkin ruokalajeissa, joita en ole aikaisemmin tehtynyt. Kun opin ruuan, voi soveltaa.