Lue keskustelun säännöt.
Miksi joulusta luopuminen on aikuisenakin näin vaikeaa?
30.12.2024 |
Lapsena se varsinkin oli surullista ja itketti kauan, kun tapaninpäivänä isovanhemmat lähti. Olin aloittanut koulun, kun isä kuoli ja siihen asti kaikki oli ok, mutta ensimmäisestä isättömästä joulusta alkaen joulun loppuminen tuntui samalla kaiken muunkin lopulta. Joulu oli ainoa kerta vuodessa, kun isovanhemmat olivat meillä yökylässä aatosta tapaninpäivään.
Nyt olen aikuinen ja itken taas hiljaa ja puren hammasta, kun omat lapset lähtevät tapaninpäivänä joulunvietosta omiin koteihinsa ja omiin kaupunkeihinsa. Olen aikuinen, mutta joulusta luopuminen on vuodesta toiseen samanlaista tuskaa
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla ne menneisyyden muistot siellä painaa. Ei se itse joulusta johdu.
Minä ymmärrän hyvin aloittajaa <3 Samanlaiset tuntemukset minullakin, ikävä oli isovanhempia tänäkin jouluna ja lapsuutta kaipaan kovasti. Tänään pitää palata kotiin ja töihin, vanhempien kanssa vietin joulun. Täältä voimahali sinulle :)
Jos joulu oli ainoa hetki nähdä sukulaisia niin kyllä se mieleen jää
Näin me olemme eilaisia. Minä viihdyin jouluna aikuisten lasteni kanssa mutta olin helpottunut kun he lähtivät tahoillensa.