Miksi muutun parisuhteessa paljon?
En ymmärrä itseäni. Sinkkuna olen eloisa, kokkailen ja kokeilen erilaisia reseptejä. Sisustan kotia. Luen paljon. Tapaan ystäviä ja uusia ihmisiä ja käyn erilaisissa tapahtumissa. Elän täysillä.
En koskaan etsi mitään kumppania vaan aina joku on tullut minulle juttelemaan ja juttu on lähtenyt siitä. Olen alkuun todella ihastunut. Alkuhuuman n.4kk jälkeen kyllästyn mieheen ja alkaa ärsyttämään kaikki mm. sotkeminen koska olen itse tarkka siisteydestä. Suhteet kestää max 1,5v koska en vaan jaksa.
No tämä ei ole ongelma vaan ongelma on se että suhteen alkaessa jumiudun ja minusta tulee äärettömän tylsä. Ystävien näkeminen jää minimiin, en käy missään paitsi kaupassa, en tee ruokaa vaan ostan valmista tai mies kokkaa. En laita kotia. Makoilen sohvalla kuin puolikuollut lahna. Ehkä pari kertaa kuukaudessa meikkaan. Jos mies on menevä ja yrittää houkutella minua mukaan jonnekin esimerkiksi viikonloppu matkalle, kieltäydyn koska se tuntuu silloin typerälle ja jälkeenpäin ajattelen että olimpa typerä kun jätin hänet. Jos mies viihtyy kotona eikä tee juuri mitään, makoilee minun kanssa illat pitkät ja viikonloput niin jätän hänet koska hän on tylsä. Vaikka olen aina itse se syypää. Minulle ei kelpaa kukaan ja miksi minä muutun aina itse niin tylsäksi ja laiskaksi?
Onko tähän järkevää selitystä vai kutsuuko terapia?
Kommentit (14)
Minäkin olen parhaimmillani ollessani yksin. Ilman parisuhdetta.
Jotenkin alan liikaa elämään sen toisen kautta. Unohdan itseni. Muokkaudun liikaa, odotan vain mitä toinen tekee enkä saa itse mitään aikaan.
Olenkin tullut tulokseen, että on parasta olla yksin.
Itselläkin ehkä tuollaista odottamista että mitä toinen tekee mutta kun sekään ei silti sitten kelpaa. Voikohan olla joku daddy issues. Lapsuuden traumaa tms. Haluaisin todella jo asettua ja saada perheen. AP
Hohhoijakkaa. Ehkäpä kuitenkin tiedät itse parhaiten mikä päänuppiasi vaivaa tai ei vaivaa ja miksi suhteesi eivät kestä.
Mulla onneksi on jo perhe. Ja lasten isä on ex. Näin on hyvä, uutta parisuhdetta en todellakaan kaipaa elämääni.
Minä en vain ole parisihdeihminen.
Terapiaan, varaa aika jo tänään. Apua on saatavilla ja se auttaa. Parisuhde on jo jatkoajalla.
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijakkaa. Ehkäpä kuitenkin tiedät itse parhaiten mikä päänuppiasi vaivaa tai ei vaivaa ja miksi suhteesi eivät kestä.
Nohohhoijakkaa. En varmasti kyselisi täällä jos tietäisin. 😃 AP
En tiedä, mutta mulla on just toisinpäin. Sinkkuna olen tylsä, laiska ja jotenkin pystyyn kuollut ja näivettynyt, mutta parisuhteessa olen normaalin eloisa, iloinen ja aikaansaava ihminen.
Biologinen vaisto. Parittelusta tulee uuden kumppanin kohdatessa maailman napa ja nisäkäsvaistot lyövät päälle. Jos et käyttäisi ehkäisyä, tämä mekanismi varmistaisi raskautumisesi. Pariutuminen toimii kuitenkin pitkälti tuon vaiston varassa (kemia) siitä huolimatta, että järkikin on jossakin määrin mukana kuviossa
Minä en muuttaisi tuossa mitään, vaan hyväksyisin sen ja miettisin asiaa ennemminkin pidemmälle. Että olisiko tuo mies sellainen, kenen lapsen haluaisit. Ja jos olisi, niin sitten tuon biologisen prosessin voi antaa toimia omalla painollaan alusta asti. Jos ei, niin se himokin kyllä kuolisi ennen kuin alkaisikaan
Jos mies haluaa hedelmällisen naisen sijaan seksiorjan tai kämppiksen, voi kämppistellä miehen kanssa
Vierailija kirjoitti:
Itselläkin ehkä tuollaista odottamista että mitä toinen tekee mutta kun sekään ei silti sitten kelpaa. Voikohan olla joku daddy issues. Lapsuuden traumaa tms. Haluaisin todella jo asettua ja saada perheen. AP
Jos haluat vakaan suhteen niin on hankittava joko lojaali ja yhtä vauhdikas puoliso kuin sinä (esim. uskovainen) tai sitten siirrettävä nisäkäsvaisto syrjään kokonaan ja mietittävä järkiliittoa. Järkiliittoon sopii mies, joka ei herätä sinussa mitään kovin erityisiä tunteita. Näissäkin pitää olla tarkka, että se on miehelle ok ja mies on järkevä, sillä jotkut miehet kuvittelevat jatkuvan pornon olevan tosielämää ja loukkaantuvat, jos nainen ei halua heitä yhtä paljon kuin pornhub
Sinulla on mahdollisesti välttelevä tai ristiriitainen kiintymyssuhde. Etsi netistä tietoa. Englanniksi avoidant attachment. Se johtuu siitä, että ole lapsena voinut luoda normaalia kiintymyssuhdetta tärkeimpään huoltajaasi. Sielusi ja hermostosi pitää turvallisempana olla yksin ja kun suhde vakiintuu, alat hylkiä puolisoa ja kaikki pienetkin asiat ärsyttää. Englanniksi sitä kutsutaan toisinaan nimellä: "the ick". Tästä voi parantua ja suosittelen hakemaan apua, koska sinua voi myöhemmin kaduttaa, jos et pääse tästä yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijakkaa. Ehkäpä kuitenkin tiedät itse parhaiten mikä päänuppiasi vaivaa tai ei vaivaa ja miksi suhteesi eivät kestä.
Nohohhoijakkaa. En varmasti kyselisi täällä jos tietäisin. 😃 AP
Olet kyllä tosi huono reflektoimaan itseäsi
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on mahdollisesti välttelevä tai ristiriitainen kiintymyssuhde. Etsi netistä tietoa. Englanniksi avoidant attachment. Se johtuu siitä, että ole lapsena voinut luoda normaalia kiintymyssuhdetta tärkeimpään huoltajaasi. Sielusi ja hermostosi pitää turvallisempana olla yksin ja kun suhde vakiintuu, alat hylkiä puolisoa ja kaikki pienetkin asiat ärsyttää. Englanniksi sitä kutsutaan toisinaan nimellä: "the ick". Tästä voi parantua ja suosittelen hakemaan apua, koska sinua voi myöhemmin kaduttaa, jos et pääse tästä yli.
Tämä. Olen samaa mieltä että ap:n suhde vaikuttaa välttelevältä kiintymyssuhteelta, ja että parhaiten saat tietoa englanniksi hakemalla. On olemassa paljon tutkimustietoa, kirjallisuutta ja ns. työkirjoja joissa voit terapoida itseäsi yksin ja monesti myös kumppanisi kanssa.
Hyvä hoitaa asiaa, koska olet jo huomannut ettei kumppanin vaihtaminen auta (tässä) asiassa.
Minä myös muutun parisuhteessa, mutta eri tavalla: minusta tulee ahdistunut, läheisriippuvainen, pelkään hylätyksi tulemista ja haluaisin koko ajan tiivistä lähellä- ja yhdessäoloa. Ei minua kukaan jaksa enkä jaksa itsekään.
Sinkkuna taas olen elämänmyönteinen ja itsenäinen ja iloinen, tasapainoisempi. Itselläni on varmasti ristiriitainen kiintymysmalli ja kärsin läheisriippuvuudesta. Olen kasvanut alkoholistiperheessä joten juontaako sieltä jotenkin
Olet tyhmä.