Mitä puolisosi sanoisi, jos ehdottaisit hänelle vegaaniksi ryhtymistä?

Mulla ei ole tapana puuttua toisen ruokailuun, joten en ehdota. 

Vaimo on melkein kasvissyöjä. Jos ehdottaisin vegaaniksi ryhtymistä, passittaisi minut varmaan psykiatrille. Syytä olisikin, jos minä makkaraperunamiehenä moista ehdottaisin.

Noin muuten meillä ei toisillemme elämäntapamuutoksia ehdotella. Meillä on seinä leveällä ja katto korkealla. Tänne mahtuu erilaisia ajatuksia ja toimintatapoja.

Olen vegaani, mutten ehdottele muille vegaaniksi ryhtymistä.

Mun puoliso on kasvissyöjä. Ei vegaani, mutta syö melko vegaanisesti, koska hänellä on lievä muna-allergia ja maitotuotteista sopivat vain kovat juustot ja voi pieninä määrinä. Mä oon sekasyöjä. Olin kasvissyöjä, kun tapasimme, mutta aloin syödä lihaa sen jälkeen, kun sain ensimmäisen lapsemme. Mulle jouduttiin antamaan synnytyksenä jälkeen verensiirto, kun hb oli niin alhainen, vaikken menettänyt normaalia enemmän verta. Mulla rauta ei selvästikään imeydy kovin hyvin.

Ilostuisi.

Vastaisi varmaan: "no nyt menee sitten pääruokien valmistukset vähän hankaliksi kun me muu perhe olla sekashöjiä".

Puoliso (M50+) suhtautuu positiivisesti kasvisruokaan ja on sitä mieltä, että meillä voitaisiin syödä vielä useammin kasvisruokaa ja vähentää lihan syömisistä. Hän olisi valmis esim arkena syömään kaikki ateriat kasvisvaihtoehtona.

Kokonaan hän ei tule koskaan luopumaan lihasta.

Jos ehdottaisin hänelle vegaaniruokavaliota, heittäisi varmaan aiheesta jotain tosi nokkelaa setämiesvitsiä. Hän kun ei kasviksista tykkää. Jos kertoisin alkavani sellaiselle itse, hän tuskin reagoisi oikein mitenkään. Ainakin toivottavasti aikuisuuden raja yltäisi kuitenkin siihen, että minä saisin tehdä omat päätökseni itse. Syön nyt jo erittäin kasvispainotteisesti, koska en liiemmin pidä minkään lihan mausta.

Ei mulla ole tapana puuttua toisten ruokavalioon, joten tällainen keskustelu olisi outo. Jos itse ilmoittaisin ryhtyväni vegaaniksi tai ehdottaisin vaikkapa kuukauden vegaanihaastetta, olisi hän varmasti innolla mukana. Tykätään kasviksista molemmat ja mielellään kokeillaan uusia juttuja. 

Saattaisi nauraa, riippuu miten asian esittäisin. Missään nimessä ottais tosissaan kuitenkaan, sen verran ollaan kuitenkin yhdessä hereillä

Mikäs siinä, kyllä pyllyseksiä voi suorittaa vaihtelun vuoksi.

En tiedä kun ensinäkään toisen syömiset ei millään tavalla kuulu minulle ja toisekseen en ikinä alkaisi moiseksi. 

Olemme pääasiassa kasvissyöjiä, mutta tuskin mies haluaisi luopua oikeasta juustosta. Laiduntavat eläimet ovat myös tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. 

Itse saattaisin olla vegaani, jos asuisin yksin. Ja jos terveystilanne vaatii, ryhdymme kyllä vegaaneiksi.

Hän on jo vegaani.

Voin harkita jos vaimo lupaa antaa kakkosta säännöllisesti

En osaa kuvitella että kumpikaan meistä tulisi ajatelleeksi moista, meillä kun on yhteisenä arvona mahdollisimman prosessoimaton ruokavalio.

Se on melkein enemmän kasvissyönnin kannalla mitä minä. Ollaan vuosien ajan pikkuhiljaa vähennetty lihan kulutusta ilman että kenestäkään olisi tuntunut siltä että joutuu luopumaan jostakin. Vegaanius voisi tuoda joitakin haasteita, mutta luultavasti mies sopeutuisi paremmin kuin minä. Varmasti suostuisi kokeilemaan.

Saisin kuulla pitkän saarnan ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuudesta ja siitä, miten vegaaniruokavalio tarkoittaa monokulttuuria viljelyssä, maaperä köyhtyisi ja hyönteiset kuolisivat sukupuuttoon lantakasojen puuttuessa.

Kysyin, ja hän vastasi: "Joo."