Te synnyttäneet, joilla ensimmäinen

ensisynnyttäjille synnytystapa-arvio?



Siinähän he katsovat onko lantio ns. tarpeeksi tilava?



Itselleni ei tehty sitä vuonna 2007, meinasi olla jännät paikat kun en tiennyt mahtuuko lapsi tulemaan. Mutta hyvinhän se lapsi tulla tupsahti :)

Tamponikokeiluni jäi siihen yhteen ja ainoaan, laittaminen ja pois ottaminen sattui niin h***tisti eikä tuntunut hyvältä pidettäessäkään. En tiedä miten tämä korreloi synnytyskipujen kanssa, mutta synnytykseni ei todellakaan ollut helppo! En ole eläessäni kokenut mitään niin tuskallista, lapsi ei meinannut tulla (oli kyllä tosi suurikokoinenkin) ja lopulta vauva jouduttiin ottamaan ulos imukupilla.

teininä se tamponin laitto kyllä sattui aluksi, mutta ei myöhemmin. Synnytykset olleet suht helppoja, kyllähän se kipeää käy, mutta en nyt välttämättä usko tuon tamponiasian kanssa korreloivan...

Näin mä vähän arvelenkin käyvän.. Raskaus on kylläkin vielä melko alussa, joten taidan varata ajan pelkopolille. Sen verran jännittää ja kauhistuttaa koko synnytys :(



-ap

Useimmiten tuohon tamponikokemukseen syynä on emättimen kuivuus. Itse ainakin jouduin pitkä aikaa laittamaan tamponin silloin tällöin kosteusvoiteen kanssa.



Ja sitten toisekseen, emättimien koossa ei ole noin lähtökohtaisesti suurtakaan eroa, lihasten kunnossa ja "napakkuudessa" on. Emättimen koola ei millään muotoa ole myöskään vaikutusta siihen, tuleeko lapsi helposti ulos vai ei. Lähinnä siihen vaikuttaa lantiopohjan lihasten tiukkuus ja sitä kautta avatumisvaiheen helppous. Liian treenatut syvät vatsa- / lantionpohjan lihakset voivat avautumisvaiheessa myös alkaa kramppaamaan supistuksia vastaan ja pitkittää avautumisvaihetta.



Toinen oleellisesti ulostulon helppouteen/vaikeuteen vaikuttava asia tietysti on myös lantioaukon koko.

No jaa, ei ollut helppo, eikä kamalakaan. Nopea, kipeä ja raju. Pieni vauva- vain himpun yli 3000 g, mutta imukuppiulosautto, en saanut omin voimin häntä ulos. Pää ei vaan tullut, vaikka oli pieni vauva... Tämä oli toinen lapseni. Eka syntyi sektiolla.

Ei kuitenkaan jäänyt huonoa fiilistä tuosta alatiesynnytyksestäkään.

hoikka nainen ja mulla on muutenkin pieni emätin jne.. Enemmän vaikuttaa varmaankin lantion tilavuus, koska emätinhän on venyvää kudosta ja antaa periksi. synnytykseni oli nopea ja suht helppo, pieni epi jouduttiin tekemään, mutta kaikenkaikkiaan hyvät muistot jäi. en usko että emättimen koolla on mitään merkitystä.

kohdunkaulahan se avautuu sen 10 cm, ja on silloin niin alhaalla, että muut paikatkin kyllä avautuu. Yleensä kun kudos venyy paljon, se ei varsinaisesti enää tunne kovin paljoa. Toki kaikilla se pään ulos tulo sattuu, mutta sehän kestää siis hetken...



En oikein usko noiden asioiden korreloivan. Nimittäin tämä "ahdas emätin" voi olla käytännössä vaikka sentin verran ahtaampi kuin jollain muulla, mutta onko sillä enää väliä, onko se venyminen sitten 8 vai 9 senttiä tuossa synnytystilanteessa?? Eihän kenelläkään ole 10 cm halkaisijaltaan olevaa värkkiä valmiina...

Hyvä ettei vaikuta paljoakaan. Lantiosta en kyllä tiedä, minkä levynen se sitten on.. Voiko sitä kysyä lääkäriltä tai neuvolasta? Olisi mukava saada "mielenrauha" tästäkin asiasta..

Olen synnytttänyt kolme lasta, joista suurin 4 kg.



Neuvoni synnytykseen on, että odota vaikka 10 cm auki ponnistamisen tarvetta. Älä ponnista ilman tarvetta, sillä et pysty ponnistamaan aidolla tavalla, kuhn keho ei ole mukana. Älä siis ponnista kätilön käskystä, ellei lapsella ole hätä.



Kehosi ehtii venyttymään vielä siinä vaiheessa kun olet täysin auki. Jotkut tarvitsevat ylimääräistä aikaa venymiseen. Kehosi hoitaa homman kunhan annat sille aikaa. Ponnista kevyesti kuin höyhentä huokailisit ulos. Kehosi hoitaa suuremmat ponnistelut ihan itsestään, kun ajoitus on oikea.



Neuvon näin siksi, että kireät lihakset jännittyvät helposti ja silloin vauva ei mahdu niin hyvin. Minulla ainakin epiduraalipuudutus rentoutti lihaksia - saattaisi sopia sinullekin, jos alat jännittymään kivuista.



































T. Yli kaksi tuntia 10 cm auki ollut. Kätilö ihmetteli, että milloin alan ponnistamaan. Tulihan se tarve lopulta!

Kuulostaa järkeenkäyvältä :)

mutta ei mun eka synnytys erityisen kivulias ollut. Varmaan aika keskiverto.



Kolmannesta eteenpäin ponnistusvaihe ei ole sattunut ollenkaan (vaikka olen siis ponnistanut ilman kivunlievityksiä).



t. monen äiti

sun mieskin on sitten pienimunainen!



Se ei todellakaan vaikuta siihen! SE että on pieni emätin, ei kerro koko synnytyksen kulkua, HALOO!



Toisilla avautumisvaihe on rajua ja nopeeta, toisilla hidasta ja rajua. En usko että on ketään joka sanoisi että synnyttäminen on ihan helppoa eikä tunnu missään! Ellei saa heti ajoissa jo puudutteita.

varsinkin tästä neljännestä!