Miksi tunnen huonoa omaatuntoa aina kun ostan jotain?

Lisäyksenä vielä, että ostan todella harkiten ja laatua. En tilaile Temusta tms mitään krääsää.



Haluaisin nauttia harkitusta ostoksesta, mutta en jotenkin osaa.

Mikä tilanteessa tarvitsee muutosta? Kuulostaa tervehenkiseltä, että on onnellinen säästössä olevista rahoista eikä turhan ostamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tilanteessa tarvitsee muutosta? Kuulostaa tervehenkiseltä, että on onnellinen säästössä olevista rahoista eikä turhan ostamisesta.

 

Haluaisin iloita ostamisesta silloin, kun olen tarkkaan harkinnut ja päättänyt jotain hankkia. 

Itselläni tuo on köyhän lapsuuden peruja, on jossain syvällä tunne että ei ansaitse ja pitää tyynyä vähempään. Olen yrittänyt järkeillä itselleni ettei se ole keneltäkään pois, mutta vaikeaa on. 

Hohhoijakkaa. 

Lähde lenkille ja lopeta ajatuskelojesi murehtiminen, liikunta auttaa tutkitusti ahdistukseen

Miksi tunnen sitä ja tätä, sitten vastaa omaan kysymykseensä 🤪 Sama ihminenkö nämä kaikki aloitukset tekee?

Kyllähän tuo varmaankin juontaa juurensa lapsuuteen. 

Exäni eli köyhän lapsuuden, ja nyt aikuisena hän ostaa aina halvinta. Myös tyyliin halvin polkupyörä, halvin mahdollinen käytetty auto - joita hän sitten joutui korjauttamaan koko ajan, mutta säästö oli vähän kyseenalainen. 

Pidä se koru ja iloitse siitä! Ja sanoisin kyllä, että säästäminen on hyvästä, mutta ruuassa ei kannata pihistellä.

Juu, jotain köyhyystraumaa. Itsellä joskus samaa. Saattaa hetkittäin tuntua, että on jotenkin lukossa rahan kanssa, eli ei osaa kuluttaa ja toisaalta vastaanottaa lisää, vaan yrittää pihdata ja istua sen päällä. Mutta paranemaan päin tämä

Vierailija kirjoitti:

Mikä tilanteessa tarvitsee muutosta? Kuulostaa tervehenkiseltä, että on onnellinen säästössä olevista rahoista eikä turhan ostamisesta.

Ei rahan hoardaaminen ole sen terveempää kuin minkään muunkaan. Kunhan on sopivasti elääkseen ja nauttiakseen, niin kaikki kunnossa. Säästäminen ja keräily ovat nimenomaan merkkejä siitä, että on kokenut puutetta ja ylikompensoi sitä, pelkää että rahaa ei tulekaan jatkossa ja pitää säästää "pahan päivän varalle", ajattelee että ongelmat ratkeavat rahalla, jne.

Vähän sama kun jotkut maalaiset hamstraavat hirveästi ruokaa, kun pelätään ettei pääsekään kauppaan, jne. Tätä vaan siis perheissä, joissa on nälkätrauma

Niin joo ja tätä köyhyystraumaa aktiivisesti muutrn ruokitaan vielä mediassa ja sosiaalisessa kulttuurissa tänäkin päivänä. Niitä, joilla on vähemmän, säälitään ja alennetaan, pilkataan ja kiusataan, jopa vainotaan. Jos perhe on vaikkapa hoikka (koska saa nautintonsa liikunnasta eikä mässytyksestä), tähän saatetaan puuttua epäillen köyhyyttä ja kyseenalaistaen sitä, onko lapsilla tarpeeksi ruokaa. Eli käytännössä kulttuurissamme vallitsee tällä hetkellä ajatus, että rahakkuuden ja lihavuuden pitäisi olla tavoiteltavaa

Saatat ajatella, että rahaa tulisi käyttää vain välttämättömiin asioihin, ja koet ylellisyyden tai itsesi hemmottelun vääräksi.Jos olet tottunut asettamaan muiden tarpeet etusijalle, omiin tarpeisiin panostaminen voi tuntua itsekkäältä.

Vierailija kirjoitti:

Saatat ajatella, että rahaa tulisi käyttää vain välttämättömiin asioihin, ja koet ylellisyyden tai itsesi hemmottelun vääräksi.Jos olet tottunut asettamaan muiden tarpeet etusijalle, omiin tarpeisiin panostaminen voi tuntua itsekkäältä.

 

Kyllä juuri näin. Mutta mitä asialle voi tehdä??