Jos saisit tietää että sinulla on aivosyöpä

Kai sitä sit ois jo aika huonossa kunnossa, että se varmaan vähän rajoittais noita tekemisiä. Kai sitä olis mahdollisimman paljon läheisten kanssa ja söisi hyvin ja yrittäisi vältellä ikäviä asioita, esim siivoamista ja sellaista.

voi jäädä rekan alle jo viikon päästä. Eikö aina pitäisi elää kuin viimeistä päivää?

Varmistaisin lapseni tulevaisuuden.



Rukoilisin entistä enemmän.

Matkustaisin kaikilla rahoilla sen minkä hoidot ja kunto sallisivat. Luultavasti en palaisi töihini.

ottaisin töistä hatkat ja olisin kotona lasten kanssa

Kun aivosyöpä löytyy, eikä hoitoa ole, on kunto jo niin surkea, että sitä saa olla kiitollinen jos näkee lukea tai kuulee lastensa äänen.

lappiin katsomaan ruskaa ja kaamosta ja olisin hiljaa ja läheisten kanssa ja tanssisin

Varmaan ottaisin töistäni virkavapaata ja järjestäisin miehelleni ja lapsilleni elämää mahdollisimman helpoksi. Luultavasti suunnittelisin ja järjestäisin omat hautajaiseni täysin niin, ettei sitten surussa miehen tartteis vaivata asialla päätään. Sitten yrittäisin opetella leipomaan aivan taivaallisia kakkuja pakkaseen tarjottavaksi hautajisiin. Haaveeni on, että hautajaisissa sitten joku sanoisi, että onpa hyvää kakkua ja joku saisi vastata, että se on vainajan tekemää ;-) (joo, mulla on aika outo huumorintaju)



Yrittäisin ostaa lapsilleni lahjat täysikäisyyteen asti synttäreiksi ja jouluiksi. Sellaiset, mistä he näkisivät, että äiti on juuri heitä ajatellut.



Yksi äitipuoliehdokas on kyllä mielessä kyllä nuoremmalle lapselleni. Yrittäisin varmaan miehelleni sanoa, että en pahastuisi, jos hän siihen suuntaan lähtisi sitten asioita edistämään.



Se mikä harmittais mua kovasti, olis se, että mun elimet ei kelpais kellekään elinsiirrossa, vaikka nuorena kuolisinkin.