Onko "ruma" nainen tai mies parempi kumppanina kuin kaunis / komea?
Eli jos ulkoinen habitus ei ole malliainesta, eikä kumppanin löytäminen ole yhtä helppoa kuin muotovalioilla, niin pyrkiikö tällainen ihminen kompensoimaan asiaa olemalla poikkeuksellisen hyvä kaikin puolin?
Itse muistan teininä miettineeni, että jos minut vaan joku joskus ottaa omakseen, niin ei tule katumaan. No eihän se loputtomiin kestänyt se yksipuolinen yrittäminenkään, ja myöhemmissä suhteissa olenkin pyrkinyt olemaan mahdollisimman rehellinen ja oma itseni.
Kommentit (6)
Ei ainakaan aina mene läheskään noin. Kaverillaon sellainen hirveä tantta avopuolisona, joka kohtelee kilttiä, mutta vähän reppanaa miestä kuin paskaa. Kaveri viimeksi tunnusti, että toivoisi naisen lähtevän omille teilleen. Edellinen vaimonsa oli myös sellainen samantyyppinen maatuska, mutta sillä erolla että hänelle ei riittänyt yksi eikä edes kaksi miestä, vaikka oli naimisissa.
Eipä se ulkonäkö luonnetta tai muita sisäisiä ominaisuuksia useimmiten paljasta. Ruma voi olla ihan yhtä taipuvainen pettämään tmv. kuin sellainen, joka saa seuraa suunnilleen sormia napsauttamalla. Ruma on varmaan myös todennäköisemmin mustasukkainen jne. jos kumppanilla olisi "vientiä".
Näin ainakin palstan rumat sinkkunaiset väittävät....
Enpä usko. Teini-iässä kokemattomat ihmiset ajattelevat kaikenlaista, mutta aikuiset käyttäytyvät eri tavalla.
Ruma nainen on parempi, ainakin oman emppiirisen tutkimukseni mukaan ahkerampia siivoamaan ja parempia ruuanlaittajia, kuin joku huippu kaunis nainen. Seksin otan sitten sellaiselta.
Ei ole välttämättä parempi eikä huonompi. Kaunis/komea ei hänkään välttämättä ole täynnä itseään kuten jotkut kuvittelevat, vaan voi olla hyvinkin epävarma itsestään, kun taas sitten "ruma" voi olla hyvinkin täynnä itseään ja hyvin itseriittoinen. Ulkonäkö ei oikeastaan kerro ihmisen hyvyydestä mitään. Niin kliseistä kuin onkin, jokainen on yksilö eikä massaa.