Lapsi koko ajan sairaana. Muilla?

Onko perheessänne stressiä.Se näkyy lapsissa sairauksina.

He imevät itseensä vanhempiensa negatiiviset tunteet ja sairastuvat helposti.

Tämä on tutkittu asia jo vauvoilla.

Päivähoidon aloitus on yleensä pahin aika taudeille. Ei auta kuin aika. Anna lapselle tarpeeksi lepoa.

Vierailija kirjoitti:

Onko perheessänne stressiä.Se näkyy lapsissa sairauksina.

He imevät itseensä vanhempiensa negatiiviset tunteet ja sairastuvat helposti.

Tämä on tutkittu asia jo vauvoilla.

Ei ole. Ja kas kun tämä sairastelu alkoi heti kun meni päiväkotiin. Sitä ennen oli aina hyvin terve. Ap

Semmosta se on tuossa iässä kun alottaa lasten tarhauksen. Nuhaa nuhan perään. Kestää joitain joitain vuosia ja kouluikäisenä loppuu.

Meillä kun aloitettiin päiväkoti,niin vasta kun olin muutaman kk aikana käyny taaperon takia yli 10 kertaa lääkärillä ja sit itkin jo kun sairastelu kierteen takia kumpikaan ei ollu nukkunut moneen kuukauteen kunnolla,niin vihdoin lapsi sai antibioottia ja parani,niin parani meillä elämänlaatukin kun tervehtyi ja alettiin nukkumaan kunnolla. Flunssaa,nuhaa,kuumetta, " melkein korvatulehduksia", eli ei tuo nyt niin paha ole,kuumetta,yskää,nuhaa. Muistan sen ilmeen taaperolla kun katsoi mua, että -eikö tää ikinä lopu? 

Tuo on ihan normaalia. Meillä lapset aloitti viime vuonna päiväkodissa ja ekat 3kk aina kipeänä. Flunssasta kun päästiin, tuli mahatauti. Sitten taas flunssa. Sitten taas mahatauti ja flunssa. Kevään tullen loppui sairastelut lukuun ottamatta sitä viimeisintä mahatautia. Itse olin tammi-huhtikuussa kahdesti kolme viikkoa putkeen kipeänä, lapset onneksi selvisivät vähän vähemmällä, mutta oli se rankkaa kun molemmat vuoron perään itki unissaan tukkoista nenäänsä, kurkkukipua tai kuumetta ja koskaan ei saanut nukuttua. Meinasi pää hajota, kun sattui erokin tuossa talvella lasten isän kanssa, eivätkä olleet isällä kertaakaan yötä ennen huhtikuuta, jolloin sanoin että nyt on pakko ottaa yöksi, että minäkin saan nukkua. Siitä sitten alkoi vähän luistaa paremmin.

Tänä vuonna olen ollut yhden päivän poissa töistä lapsen sairauden takia ja isä toisen. Nuhaa on, mutta ei jatkuvaa kuumeilua niin kuin viime vuonna pienemmän kanssa (tuolloin noin 1,5v, isompi oli 3v). Mahatautikin täpärästi vältettiin, ja täit. Kesällä ei täiden kanssa ollut ihan niin hyvä tuuri...

Nytkin nokka mukuloilla vuotaa, mutta ei sentään kuumetta ole.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan normaalia. Meillä lapset aloitti viime vuonna päiväkodissa ja ekat 3kk aina kipeänä. Flunssasta kun päästiin, tuli mahatauti. Sitten taas flunssa. Sitten taas mahatauti ja flunssa. Kevään tullen loppui sairastelut lukuun ottamatta sitä viimeisintä mahatautia. Itse olin tammi-huhtikuussa kahdesti kolme viikkoa putkeen kipeänä, lapset onneksi selvisivät vähän vähemmällä, mutta oli se rankkaa kun molemmat vuoron perään itki unissaan tukkoista nenäänsä, kurkkukipua tai kuumetta ja koskaan ei saanut nukuttua. Meinasi pää hajota, kun sattui erokin tuossa talvella lasten isän kanssa, eivätkä olleet isällä kertaakaan yötä ennen huhtikuuta, jolloin sanoin että nyt on pakko ottaa yöksi, että minäkin saan nukkua. Siitä sitten alkoi vähän luistaa paremmin.

Tänä vuonna olen ollut yhden päivän poissa töistä lapsen sairauden takia ja isä toisen. Nuhaa on, mutta ei jatkuvaa kuumeilua niin kuin viime vuonna pienemmän kanssa (tuoll

Tarkennan tuohon siis, että tänä syksynä kesälomilta päiväkotiin palaamisen jälkeen vain pari kertaa kipeänä. Koputan puuta. Toivotaan ettei tule taas nuo mahatautikierteet, koska niin paljon kuin se loputon flunssan takia vatvominen inhottaakin, mahatauti on kaikista pahin mitä voi tulla. Ei edes siksi, että vahtii lapsia, vaan siksi että siihen sairastuu melkein varmasti itsekin ja silti on taudissa pakko lapset hoitaa, vaikka istuu pöntöllä sanko sylissä vartin välein.

Meillä kaksi ekaa vuotta päiväkodin aloituksesta sairasteltiin jatkuvasti, vasta kolmantena vuotena helpotti. Pelkän ensimmäisen syyskauden aikana lapsilla oli peruskuumeiden ja flunssien lisäksi mm. enterorokko, korona- ja norovirus, keuhkokuume sekä laryngiitti. 

Päiväkoti on yksi tautipesäke. Omat lapset aloittivat päiväkodissa 2- ja 4-vuotiaina kaksi vuotta sitten. Sairastelu alkoi samana syksynä ja edelleen jatkuu. Pidettiin pitkä kesäloma, elokuun alussa hoitoon, ja heti tarttui ensimmäinen nuha. Sitten syyskuun lopulla kuumeilukierre koko perheessä. Mikä lie virus kun tuli silmä+korvatulehdukset lisäksi. Lapset alkavat olla nyt terveitä, itse olen edelleen sairas. Ja kyllä, pidin aina viikon verran pois päivähoidosta, mutta heti kun menivät takaisin niin tuli joku pöpö taas. 



"Onneksi" olen nyt opiskelija eikä tarvitse olla töistä pois, kuten kahtena viime syksynä, mutta yliopistokurssien läpi kahlaaminen ja tenttiminen itse kuumeessa sairaita lapsia hoitaen on myös aika kurjaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaksi ekaa vuotta päiväkodin aloituksesta sairasteltiin jatkuvasti, vasta kolmantena vuotena helpotti. Pelkän ensimmäisen syyskauden aikana lapsilla oli peruskuumeiden ja flunssien lisäksi mm. enterorokko, korona- ja norovirus, keuhkokuume sekä laryngiitti. 

Miten sinä äitinä oikein jaksoit tuon ja miten onnistuit yhdistämään työssäkäynnin tuohon jatkuvaan sairasteluun? Ap

Huonot geenit ja makarooniruokavalio. Ei vitamiineja ja hivenaineita. Mutta enimmäkseen nuo geenit.

Vierailija kirjoitti:

Huonot geenit ja makarooniruokavalio. Ei vitamiineja ja hivenaineita. Mutta enimmäkseen nuo geenit.

Höpsis. Minä ja lapsen isä ei juuri sairastella eli geenit on kunnossa. Ja lapsi saa hyvin vitamiineja. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaksi ekaa vuotta päiväkodin aloituksesta sairasteltiin jatkuvasti, vasta kolmantena vuotena helpotti. Pelkän ensimmäisen syyskauden aikana lapsilla oli peruskuumeiden ja flunssien lisäksi mm. enterorokko, korona- ja norovirus, keuhkokuume sekä laryngiitti. 

Miten sinä äitinä oikein jaksoit tuon ja miten onnistuit yhdistämään työssäkäynnin tuohon jatkuvaan sairasteluun? Ap

En ole sama mutta noin 10 vuotta meni kahden lapsen takia sairastellessa ja työt oli pätkää ja tuli irtisanomisia ja irtisanouduin, koska en tosiaan kyennyt hoitamaan töitäni sairasteluiden takia.

Lapset tartutti jatkuvasti flunssaaa ja mitä lie. Sitten oli kihomadot ja täit ihan jatkuvana riesana. Meillä oli työrumban ja kiireen takia yli puolivuotta täi ja kihomato-ongelma.

10 vuoden jälkeen alkoi työt onnistua ja myös kuntoilukin. Oli elämäni pahin sairastelujakso pikkulapsijakso, eli ruuhkavuodet. Jos olisin ollut nyt nelikymppisenä isä, nin olisin todennäköisesti kuollut niihin tauteihin.

T. iskä 46

Vierailija kirjoitti:

Huonot geenit ja makarooniruokavalio. Ei vitamiineja ja hivenaineita. Mutta enimmäkseen nuo geenit.

No sitten on hyvät geenit. Tuon alkusairastelun jälkeen kohta yläasteelta pääsevä on koko peruskoulun aikana ollut ehkä kaksi päivää kipeä. 

Vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet laadukkaasta ruoasta (sokeri ja valkoinen vehnäjauho pois) ja kaverini suosittelee aina urticalcinia terv.kaupasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonot geenit ja makarooniruokavalio. Ei vitamiineja ja hivenaineita. Mutta enimmäkseen nuo geenit.

Höpsis. Minä ja lapsen isä ei juuri sairastella eli geenit on kunnossa. Ja lapsi saa hyvin vitamiineja. Ap

Entäpä kivennäis/hivenaineet?

Lapsenlapsellani sama juttu, kun lähti päiväkotiin,niin koko ajan sairaana. 

Kokeilussa on ollut joissakin päiväkodeissa tehokkaat ilmanpuhdistimet. Sairastelu väheni merkittävästi. Nyt pitäisi näihin puhdistajiin investoida, niin saataisiin taudit kuriin. 

Lapseni aloitti aikoinaan päiväkodin juuri 3 vuotiaana ja siitä alkoi korvatulehdusrumba, kitarisan poisto ja ensimmäinen korvien putkitus. Toinen tuli hieman myöhemmin.