avautuminen

kunnioita isää ja äitiä sanotaan. Joskus se on vähän hankalaa vaan 

isä on kova jätkä, mutta antoi äidin kävellä ylitseen ja alistui tämän tahdon alle. Olisi saanut paljon paremman, mutta tyytyi äitiini. Teki sitten lapset ja eli elämää mitä jonkun toisen ja yhteiskunnan mielestä silloin piti tehdä. Isä on kova jätkä, alkanut ymmärtää vasta viime vuosina kuinka kova. Hankala silti arvostaa siinä mielessä kun ei elänyt itselleen ja näytti alistuneen miehen mallin.

Äitini taas puhuu pskaa sen minkä ehtii ja on kaksinaamainen, kyllä vaan silti tuntuu isä kelpaavan vaikka on noin kamala ihminen että jatkuvasti pitää puhua selän takana.

Ilman näitä kumpaakin sankaria minua ei olisi. Jos isä olisi ottanut paremman, en olisi syntynyt. Ehkä joku muu. Jossittelu on täysin turhaa.

Olen katkera huonoista geeneistä äidin puolelta. 

Sitten pitäisi olla kiitollinen kun on olemassa. Nämä kortit saatiin kukaan ei multa kysynyt.