Jos ei-juutalaiset adoptoivat juutalaisvauvan, niin sisäistääkö se vauva täysin vanhempiensa kulttuurin?
Vai kävisikö niin, että kasvaessaan tämä juutalainen adoptiolapsi tuntisi aina jotaim käsittämätöntä vieraantuneisuuden tunnetta, vaikkei itse pysty ymmärtämään, mistä se johtuu eikä itse tiedä olevansa syntyperäinen juutalainen?
Kävisikö niin, että jos tämä adoptoitu, ei-juutalaistettu henkilö sitten joskus kohtaisi muita juutalaisia, niin hän jotenkin heti aistisi alitajuisesti heidän olevan kaltaisiaan ja tuntisi heti valtavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta näihin juutalaisiin?
Tämä on kysymys, joka on minua pitkään askarruttanut.
Kommentit (8)
Tietysti sisäistää sen kulttuurin missä kasvaa.
Juutalaisen kasvettua 5- vuotiaaksi adoptiovanhemmat ovat jo korviaan myötä veloissa hänelle ja kiinnittävät asuntonsa.
Ben Z on juutalainen, vaimo Rahime muslimi. Mikähän on lasten uskonto ja identiteetti?
Juutalaisen pitää olla tullut juutalaisen naisen sisältä ollakseen oikeasti juutalainen. Jos hän on tullut juutalaisen naisen sisältä hän on aina juutalainen vaikka olisi goyimien kasvattama.
Löydät tietoa googlaamalla. Adoptoitavat ja ei-juutalaisen äidin lapset seka-avioliitoista joutuvat kääntymään juutalaisuuteen bnei mitsva -iässä (12/13) mutta kasvatetaan kyllä uskoontoon jo sitä ennen.
Meinaan vaan, että kun askenasijuutalaisilla on tutkitusti todella korkea keskimääräinen verbaalinen ÄO, ja lisäksi juutalaisten pikkulasten on havaittu olevan muihin lapsiin verrattuna vieraskammoisempia, niin onkohan juutalaisilla myös tuo vahva etninen ryhmäidentiteetti ja kyky tunnistaa kaltaisensa eli ns. sisäryhmän jäsenet jotenkin geeneissä?
Ap
Kulttuuri opitaan kotona. Siksi äidin juutalaisuutta on pidetty tärkeimpänä määrityksenä juutalaiselle ihmiselle, koska äiti vastaa kotikasvatuksesta.