Euroopan tulisi toivoa Trumpin voittoa.

Euroopan tulisi toivoa Trumpin voittoa

Euroopan unionissa vallitsee syvä apaattisuuden tunne. Kahden suurimman jäsenmaan, Ranskan ja Saksan, sisäpolitiikka on pahasti rikki, ja niiden välinen suhde on heikentynyt. Heikot johtajat, vaimea talouskasvu sekä merkittävät talous- ja maah anmuuttohaasteet ovat johtaneet akuuttiin ajelehtimisen tunteeseen koko mantereella.

Vielä kaksi vuotta sitten Euroopan näkymät olivat hyvin erilaiset. Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan pakotti EU:n omaksumaan vahvemman geostrategisen roolin. Saksa sitoutui 100 miljardia euroa puolustus- ja turvallisuuspolitiikan muutokseen, Ranskan presidentti Emmanuel Macron paransi suhteita Itä-Eurooppaan ja hylkäsi maansa historialliset varaukset EU:n laajentumista kohtaan. Unioni ylitti itse asetetut budjettirajoitteet rahoittaakseen Ukrainaa ja asetti 14 laajaa pakotepakettia Venäjän sotakoneistoa vastaan.

Tämä tarkoituksen tunne on kuitenkin nyt kadonnut. Yllättävää kyllä, entisen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin paluu Valkoiseen taloon saattaa olla juuri se tekijä, joka palauttaa sen.

Ranska ja Saksa ovat suurimpia syyllisiä nykyiseen apaattisuuteen. Macronin varhainen vaaligamble johti huomattavasti epävakaampaan poliittiseen ympäristöön, ja maan kasvava budjettialijäämä on tahriintunut hänen taloudellisen perintönsä ja samalla hänen uskottavuutensa EU:ssa. Saksassa taas heikko ja riekaleinen koalitiohallitus ei ehkä edes täytä toimikauttaan loppuun.

Unionin ongelmat eivät tietenkään rajoitu vain Ranskaan ja Saksaan. Suurimmat haasteet, kuten turvallisuus, puolustus, maah anmuutto ja finanssipolitiikka, ovat juuri niitä, joihin on vaikeinta löytää yhteisiä EU-tason ratkaisuja, koska ne ovat kansallisvaltioiden ydintoimintoja. Ilman halua luovuttaa suvereniteettia näissä asioissa EU-johtajien on vaikea vastata kansalaistensa huoliin, mikä edelleen ruokkii populismia ja poliittista sirpaloitumista.

Tässä kohtaa Trump voi auttaa.

Suurin osa EU-johtajista Unkarin pääministeri Viktor Orbánia sekä mahdollisesti Slovakian pääministeri Robert Ficoa ja Italian pääministeri Giorgia Melonia lukuun ottamatta toivoo Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harrisin voittoa vaaleissa. Heidän pelkonsa liittyvät neljään seikkaan: Trumpin mahdolliseen vetäytymiseen Natosta ja Yhdysvaltain sitoutumisen loppumiseen mantereen turvallisuuteen; yksipuoliseen tulitauon ja rauhansopimuksen pakottamiseen Venäjän ja Ukrainan välille vastoin Kiovan ja Brysselin etuja; vahingolliseen kauppasotaan; sekä Trumpin vaikutukseen EU:n äärioikeistoon.

Nämä ovat kaikki oikeutettuja huolenaiheita, mutta ne ovat lyhytnäköisiä ja jättävät huomiotta sen shokkivaikutuksen, joka toisella Trumpin presidenttikaudella voisi olla.

Trumpin voitto elvyttäisi välittömästi suunnitelmat uudesta yhteisestä EU-velasta turvallisuuden ja puolustuksen rahoittamiseksi. Tämä idea jota Macron alun perin ajoi ja jota EU:n uusi ulkoasiainedustaja Kaja Kallas tuki oli saanut jopa säästäväisen Pohjois-Euroopan hiljaisen tuen, mutta menetti vauhtia Macronin vaalipelin jälkeen. Toisen Trump-kauden shokki herättäisi sen varmasti henkiin, varsinkin koska Saksa maa, joka on vastustanut Macronin ideoita eniten pelkää eniten menettävänsä Yhdysvaltain turvallisuustakuun.

Sama pätee mantereen synkkään talousnäkymään. Entisen keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin arvioima 800 miljardin euron vuotuinen investointivaje voidaan täyttää vain yhteisellä rahoituksella. Se vaatii myös erilaista lähestymistapaa EU:n laajuiseen teollisuus- ja finanssipolitiikkaan, jonka kauppasota Trumpin kanssa voisi auttaa avaamaan.