Lue keskustelun säännöt.
Maailman paskin äiti-olo: 8-vuotiaalle luunappi
13.04.2011 |
Niin kävi, että kajosin tänään lapseeni ensimmäistä kertaa elämässäni ruumiillisesti. Kiusasi pikkuveljeään, olin joutunut kietämään samasta asiasta koko illan, mutta johan poika oli taas pienemmän kimpussa niin että pikkuveli kaatui ja löi päänsä. Minulla napsahti jotenkin, meni totaalisesti hermot ja napsautin kovan luunapin 8-vuotiaan otsaan. Tuloksena kaksi itkevää poikaa ja omasta primitiivireaktiostaan järkyttynyt äiti. Puhuttiin asiasta, pikkuveljen kiusaamisesta, äidin luunapista, pyydettiin anteeksi ja lupasin etten tee enää koskaan niin. Silti on hirveintä nähdä se epäusko oman lapsen silmissä: äiti on satuttanut minua!
Itkettää.
Kommentit (6)
Kaikille sattuu ja tapahtuu, me äiditkin olemme vain inhimmillisiä ja väsyviä otuksia :) Huomenna uusi päivä..Mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut, mutta pääasia että kerroit pojalle tehneesi väärin/ pyytäneesi anteeksi. Nuku nyt ihan rauhallisin mielin! Terv. Epätäydellisyytensä ( ja luunappeja hermostuksissaan antanut) 4:n pojan ihan hyvä ja tavallinen äiti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei yksi luunappi maailmaa kaada, ihan hyva aiti olet, rauhoitu.
t.wanha aiti.
eiköhän tämä tästä. Se epäusko vain oli niin kamalaa. Ja miten helposti lapsi antoi anteeksi, otti kaulasta kiinni ja halasi, ei epäröinyt hetkeäkään kun kysyin antaako anteeksi. :'( Olisi ollut edes vihainen.
että tajusit virheesi. Hienosti näytät tajunneen myös pointin siinä, mikä tekee "lievästäkin" kurittamisesta satuttavaa. Pienikin lapsi tajuaa, että oma äiti/isä (eli se luotettavin ja rakkain ihminen maailmassa) on nyt tietoisesti halunnut satuttaa minua. Juuri mitään merkitystä ei ole sillä, onko kyseessä luunappi vai remmiselkäsauna...
Uskon kuitenkin, että jos tapahtuma ei toistu, niin kaikki on jatkossa hyvin. Tsemppiä!
Toivottavasti jää siihen yhteen luunappiin?
tuskasi. Ja hienoa, että tiedostat menettäneesi malttisi yli rajan ja ennen kaikkea siitä, että pyysit pojalta anteeksi.
Anna myös itsellesi anteeksi. Itke ja anna armo.
Olet riittävän hyvä äiti, kun ymmärrät tehneesi virheen. Opi siitä ja ole entistä parempi äiti ;)
Huominen tuo sinulle siihen uuden mahdollisuuden.
Voimia ja ILOA äitiyteesi!