Voiko ammatillisessa kuntoutuksessa opiskella kuntoutusalalle?
Vai onko tuo ihan järjetön yhtälö? Jos on esim. masennustaustaa tai muuta sairautta jonka myötä kiinnostunut ja motivoitunut aiheesta, kenties itseopiskellut jo ennen virallista koulutusta. Onko mahdollista, että entisestä kuntoutettavasta tulee ammatikseen muiden kuntouttaja? Onko siitä vaan hyötyä, että osaa asettua niiden asiakkaiden asemaan aidosti koska on itselläänkin siitä kokemusta, vai katsooko esim. muut ammattilaiset että tuolla on liian hatara pohja tähdätä vaativalle alalle?
Entä kannattaako siitä kertoa muille, jos on päässyt opiskelemaan kuntoutuksessa? Onko ihmisten asenteet negatiivisia, eli leimaako se tausta pitkäksi aikaa vai arvostaisitko tällaista ammattilaista ihan yhtä lailla kuin muitakin? Päällepäinhän sitä ei välttämättä näe, kellä ollut mitäkin haasteita. Voiko sellaisesta tilanteesta oikeasti nousta ja ponnistaa vielä tavalliseen työelämään, jos tilanne on joskus ollut sen verran haastava joskus että tuollainen kuntoutus ylipäätään myönnetään. Esim. burnoutin kokenut voi olla liian hyvinvoiva olemaan työtön, mutta kokoaikatyö liian vaativaa.
Kommentit (6)
No ei välttämättä kariudu mihinkään psykologin haastatteluun. Toki kannattaa miettiä, mitä itsestään mahdollisissa psykologisissa haastatteluissa kertoo, jotkut oppilaitokset ovat tiukempia taustojen kanssa kuin toiset. Rikosrekisteriote täytyy myös hoitoalalla toimittaa ja voidaan tehdä huumausainetestit. Jos nämä ovat ok ja osaa antaa itsestään hyvän kuvan psykologin haastattelussa, tuskin on ongelmaa.
Sitä en tiedä kannattaako omaa kuntoutujataustaa varsinaisesti mainostaa ympäriinsä, voi aiheuttaa negatiivisia mielikuvia ja hoitoalalla yleisesti ei suositella jakamaan hirveästi omia kokemuksia, antaa hieman epäammatillisen kuvan.
Tsemppiä ap ja toivottavasti saat opiskelupaikan!
Nyt en ymmärrä mitä tutkintoa mietit? Ja tuo"päässyt opiskelemaan kuntoutuksessa", mitä tarkoitat sillä?
Ammatillisessa kuntoutuksessahan näitä kartoitetaan, mikä ala on sopiva. Opiskelun maksajallakin on oma sanansa sanottavana.
En minäkään oikein ymmärrä, mitä AP tällä tarkoittaa. Minkälaisesta tutkinnosta olisi kyse? Mikä on "kuntoutusala" ?
Vierailija kirjoitti:
Nyt en ymmärrä mitä tutkintoa mietit? Ja tuo"päässyt opiskelemaan kuntoutuksessa", mitä tarkoitat sillä?
Ammatillisessa kuntoutuksessahan näitä kartoitetaan, mikä ala on sopiva. Opiskelun maksajallakin on oma sanansa sanottavana.
Ei välttämättä kartoiteta, vaan opiskelupaikan saatuaan hakija voi hakea Kelalta saako aloittaa kyseisessä paikassa osana ammatillista kuntoutusta. Eli siinä kohtaa opiskelun maksaja punnitsee, sopiiko kyseinen koulutus juuri kyseiselle hakijalle ja onko siinä kunnossa että koulutukseen on järkeä satsata.
Vierailija kirjoitti:
No ei välttämättä kariudu mihinkään psykologin haastatteluun. Toki kannattaa miettiä, mitä itsestään mahdollisissa psykologisissa haastatteluissa kertoo, jotkut oppilaitokset ovat tiukempia taustojen kanssa kuin toiset. Rikosrekisteriote täytyy myös hoitoalalla toimittaa ja voidaan tehdä huumausainetestit. Jos nämä ovat ok ja osaa antaa itsestään hyvän kuvan psykologin haastattelussa, tuskin on ongelmaa.
Sitä en tiedä kannattaako omaa kuntoutujataustaa varsinaisesti mainostaa ympäriinsä, voi aiheuttaa negatiivisia mielikuvia ja hoitoalalla yleisesti ei suositella jakamaan hirveästi omia kokemuksia, antaa hieman epäammatillisen kuvan.
Tsemppiä ap ja toivottavasti saat opiskelupaikan!
Joo, se on tosin jännä että todistuksella paikan saaneet voivat joissain tapauksissa skipata kokonaan haastattelut. Eli psykologiset haastattelut ovat osana pääsykokeita, mutta kiintiöt on myös pääsykokeissa käymättömille. Rikosrekisteri ja huumetestit tehdään todnäk vasta aikaisintaan harjoittelussa ja myöhemmin töissä, eikä vielä kouluun hakiessa.
Luultavasti kariutuu jo alkuselvitykseen psykologin haastatteluineen. :/