Lue keskustelun säännöt.
Oletko introvertti tai ekstrovertti
Kommentit (18)
En oikeastaan tiedä. Viihdyn yksinäni erittäin hyvin, enkä kaipaa juurikaan seuraa. Mutta en ole ahdistunut ihmisjoukoissa ja pystyn puhumaan kenen kanssa tahansa aiheesta kuin aiheesta. Ja yleensä esim. kaupassa juttelen ihan tuntemattomien ihmisten kanssa, en siis karsasta yhtään tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ambivertti eli sosiaalinen introvertti. Ilmenee niin, etten juurikaan kaipaa seuraa. Viihdyn yksin. Vieraiden ihmisten kanssa ei tosin ole mitään vaikeutta pälättää vaikka hississä. En siis yleensä aloita pälätystä, paitsi joskus, mutta ei ole vaikeuksia puhua tuntemattomien tai puolituttujen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ambivertti eli sosiaalinen introvertti. Ilmenee niin, etten juurikaan kaipaa seuraa. Viihdyn yksin. Vieraiden ihmisten kanssa ei tosin ole mitään vaikeutta pälättää vaikka hississä. En siis yleensä aloita pälätystä, paitsi joskus, mutta ei ole vaikeuksia puhua tuntemattomien tai puolituttujen kanssa.
Sama täällä.
Asun yksin enkä seurustele. Minulle on tärkeää hyvin suuri oma tila. En halua ketään liian lähelle.
Minulla on kolme erittäin hyvää ystävää jotka ovat hyvin tärkietä minulle, mutta heitäkään en jaksa koko ajan.
Introverttiä minussa on juuri tuo oman tilan tarve, tarvitsen hiljaisuutta ja rauhaa. Haluan tehdä asioita yksin, esim. matkustaa. Nautin kun saan tehdä elämyksiä yksin, ilman että jakaa kenenkään kanssa. Se saattaa häiriä paljonkin. Syvennyn syvälle musiikkiin, esim. Sibelius tai sitten toisaalta vaikka Rammstein joka saa minussa jonkin jota en osaa kuvata nousemaan. Lähden lentoon. Ylipäätään kauniita asiat kuten luonnossa, pilvet, taivaan ja meren värit ne saavat minut haltioitumaan. Valokuvaan luontoa ja lintuja.
Kuljen yksin.
Toisaalta on nuo rakkaat ystävät, työ sairaalassa missä en todellakaan voi sulkeutua itseeni. Olen hyvä ihmisten kanssa, saan kontaktin ja minusta pidetään yleensä paljon.
Tarvitsen siis omaa aikaa, tilaa ja hiljaisuutta ja rauhaa. Toisaalta välillä kaipaan ihmisten seuraa ja tapaan ihmisiä.
Koen että minua pidetään outona ja kai sitten olenkin. En sovi mihinkään A4-malliin. Pidän kuitenkin itse itsestäni ja tavastani elää. Se kai tässä on pääasia.
Olen nainen, sairaanhoitaja ja 36 vuotta.
Intromortti mutta samalla ekstrovertti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ambivertti eli sosiaalinen introvertti. Ilmenee niin, etten juurikaan kaipaa seuraa. Viihdyn yksin. Vieraiden ihmisten kanssa ei tosin ole mitään vaikeutta pälättää vaikka hississä. En siis yleensä aloita pälätystä, paitsi joskus, mutta ei ole vaikeuksia puhua tuntemattomien tai puolituttujen kanssa.
Tämän saman tuloksen sain Iltalehden testissä taannoin.
En tiedä. Olen sosiaalisesti lahjakas, hallitsen smalltalkin mennen tullen ja minulla on läheisiä ihmisiä, mutta yksi tunti jonkun muun seurassa vaatii tasapainottuakseen vähintään 5 päivää yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen joskus näitä testejä tehnyt ja aina tulee lähes fifti-fifti. Ja kyllä olen sen myös huomannut, pitää siis paikkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen introverrtti ja ei viihdy juhlissa vaan viihtyy itsenäisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Introvertti. Sisäisesti minulla on rikas maailma ja pohdin asioita koko ajan pääni sisällä. Pidän ihmisten kanssa olemisesta, mutta haluan ladata akkuni yksin jonkun tapaamisen jälkeen. Voisin olla yksin vaikka kuukauden, jos se olisi mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Introvertti, välillä puhelias Introvertti. Ambivertti olen. Juttelen kaupoissa ja kaupungilla vieraitten ihmistenkin kanssa.
Introvertti. Mun vanhemmat aina muistuttivatkin siitä, kun olin lapsi, että "sinä se olet tuollainen sisäänpäin lämpiävä, kun veljet on niin mukavia ja seurallisia". Eli introvertti huono, ekstrovertti hyvä. 70-luvulla ei kyllä juurikaan käytetty termejä introvertti ja ekstrovertti. Olin aina hämilläni, kun muut nauttivat vierailuista ja toisten seurasta ja minä vetäydyin lukemaan tai piirtämään tai kokoamaan palapelejä. Opiskeluaikoina ryhmätyöt ja kaikki kokoontumiset olivat painajaisia. Enkä ole siitä muuksi muuttunut. Siksi hakeuduin töihinkin, jossa ei ollut työkavereita kuin joskus joitakin yhteisiä palaverejä. Hiljattain jäin eläkkeelle ja on niin ihanaa, kun ei enää ole pakko mihinkään seuranpitoon.
Ambivertti. Jos olen liian pitkään yksin niin tylsistyn. Jos olen pitkään ihmisten seurassa niin väsähdän.
Ääripään introvertti. En oikein kaipaa ihmisten seuraa ollenkaan. Kuormitun sosiaalisista tilanteista, ja saan energiaa yksinolosta. Olen valinnut elämän ilman puolisoa tai lapsia, koska en vaan haluaisi ketään toisia ihmisiä arkeeni. Olen tehnyt myös jo noin 10 vuotta etätöitä kotoa. (Sen sijaan mikään ujo tai hiljainen en ole sitten yhtään, kuten jotkut uskoo introverttien olevan aina)