Mielipiteitä lapsiperheen asumiseen
Hei!
Kaipaisin ajatuksia. Asumme perheemme kanssa maaseutumaisessa miljöössä kuitenkin lyhyen matkan päästä kaupungista. Ongelmaksi on muodostumassa se, ettei tyttäreni 6v tunnu löytävän kavereita. Täällä "kylässä" lapsia ei juurikaan ole ja esikoulussa heitä on vain viisi. Matkat esikouluun/kouluun kuljetaan taksilla, joka ei mahdollista sitä, että kaverit voivat tulla kylään koulun jälkeen tai illalla voisi vain kävellen/pyörällä piipahtaa kaverin luona. Olen kovasti alkanut pohtimaan olisiko muutto lähemmäs kaupunkia lasten näkökulmasta järkevämpää? Silloin mahdollisuus kavereiden löytymiseen olisi suurempi ja iän karttuessa voisi vapaa-aikana liikkua itsenäisemmin. Kaipaan kokemuksia/näkemyksiä teiltä, kiitos :)
Kommentit (16)
Olisitte miettineet asuinpaikkaa jo silloin kun päätitte muutta maalle. Nyt mahdollistatte ainoan lapsenne yksinäisyyden. Hieno homma.
Vierailija kirjoitti:
Kaupungissa pääsee nauttimaan mm. jengiytymisestä, huumeista ja katuväkivallasta. Kukapa sinne ei siis haluaisi!
Haista sinä paska. Maaseudullako lapsista kasvaa tasapainoisia aikuisia? Siellä missä he ovat täysin yksin?
Missä sinä kasvatat lapsesi?
Yksi tuttu muutti, kun naapurustossa ei ollut lapselle kavereita kävelymatkan päässä. Itse elin lapsuuden lähiössä, jossa oli vain vanhoja ihmisiä. Lähimmät ikätoverit asui vähintään kilometrin päässä, mutta enhän minä heihin tutustunut, kun olin kotihoidettu lapsi. Ekaluokalle mennessä en tuntenut ketään samalle luokalle tulevaa. Kaiken lisäksi vanhemmat ei halunneet, että kukaan käy meillä enkä itsekään saanut käydä kenenkään luona, niin olin tosi yksinäinen.
Omassa taloyhtiössä lapsilla oli paljon kavereita tässä samassa pihapiirissä ja olen ollut siitä onnellinen. Kavereiden kanssa touhutessa myös sosiaaliset taidot kehittyvät.
Vierailija kirjoitti:
Olisitte miettineet asuinpaikkaa jo silloin kun päätitte muutta maalle. Nyt mahdollistatte ainoan lapsenne yksinäisyyden. Hieno homma.
Aloittaja kirjoitti asuvansa "kylässä" eli siellä on muitakin taloja. Siellä on voinut olla lapsiperheitä, jotka ovat muuttaneet pois tai sinne muuttaa tulevaisuudessa lapsiperheitä. Sitähän ei voi etukäteen tietää.
Tämä on syy miksi asumme rauhallisessa lähiössä Helsingissä. Kun on vain yksi lapsi on mielestäni vanhempien velvollisuus asua siellä missä saa sosiaalisia kontakteja ikäistensä kanssa. Jos on sisaruksia löytyy seuraa kotoakin. Valitsin pienen ja kalliin asunnon läheltä koulua ja harrastuksia. Lapsi kulkee niihin itse ja kaverit asuu lähellä. Olen lisäksi yh joten tämä on ihan välttämätöntä en ole edes kotona kun lähtee harrastukseen. Lisäksi se että kun on yksin kotona on myös muita ihmisiä lähellä,maaseudulla olisi aika yksinäistä odottaa minua kotiin kello 18 yksinään. Lähiöitä on kaupungeissa monenlaisia.
Me teimme niin, että kuskasimme lapset kavereille. Toimi ihan hyvin. Riippuu matkan pituudesta, mutta fillareilla ja mopoilla pääsee vähän isompana kavereille itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Tehkää lisää lapsei.
Se on myöhäistä nyt. Ikäeroksi tulee vähintään kuusi vuotta, eikä sisaruksista ole seuraa toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on syy miksi asumme rauhallisessa lähiössä Helsingissä. Kun on vain yksi lapsi on mielestäni vanhempien velvollisuus asua siellä missä saa sosiaalisia kontakteja ikäistensä kanssa. Jos on sisaruksia löytyy seuraa kotoakin. Valitsin pienen ja kalliin asunnon läheltä koulua ja harrastuksia. Lapsi kulkee niihin itse ja kaverit asuu lähellä. Olen lisäksi yh joten tämä on ihan välttämätöntä en ole edes kotona kun lähtee harrastukseen. Lisäksi se että kun on yksin kotona on myös muita ihmisiä lähellä,maaseudulla olisi aika yksinäistä odottaa minua kotiin kello 18 yksinään. Lähiöitä on kaupungeissa monenlaisia.
Mikä pakko teidän on asua lähiössä? Me asuttiin Helsingin kantakaupungissa silloin kun lapseni olivat pieniä. Kaikki palvelut olivat lähellä, paljon kavereita ja leikkipuistoja. Ja huom! lapset eivät koskaan olleet yksin. He alkoivat liikkua omatoimisesti vasta yläkoulussa.
Juuri Ylessä juttua kun maaseudun pojat ovat ylipainoisia. Kaikki jotka asuvat maaseudulla kulkevat autolla joka puolelle. Minulla Helsingissä ei ole edes ajokorttia ja lapsikin kulkee kävellen tai pidemmät matkat bussilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on syy miksi asumme rauhallisessa lähiössä Helsingissä. Kun on vain yksi lapsi on mielestäni vanhempien velvollisuus asua siellä missä saa sosiaalisia kontakteja ikäistensä kanssa. Jos on sisaruksia löytyy seuraa kotoakin. Valitsin pienen ja kalliin asunnon läheltä koulua ja harrastuksia. Lapsi kulkee niihin itse ja kaverit asuu lähellä. Olen lisäksi yh joten tämä on ihan välttämätöntä en ole edes kotona kun lähtee harrastukseen. Lisäksi se että kun on yksin kotona on myös muita ihmisiä lähellä,maaseudulla olisi aika yksinäistä odottaa minua kotiin kello 18 yksinään. Lähiöitä on kaupungeissa monenlaisia.
Mikä pakko teidän on asua lähiössä? Me asuttiin Helsingin kantakaupungissa silloin kun lapseni olivat pieniä. Kaikki palvelut olivat lähellä, paljon kavereita ja leikkipuistoja. Ja huom! lapset eivät koskaan olleet yksin. He alkoivat liikkua omatoimisesti
Onpa outoa että eivät liikkuneet alakiuluiköisenä yksin. Paloheinässä jossa,asumme on ihan normaalia liikkua yksin jopa busseillla. En halua asua keskustassa ennen lasta asuin 5 v Kalliossa, 10 v Lontoossa ja 5 v Punavuoresaa. Nyt Paloheinässä viihdyn.
On muitakin vaihtoehtoja kuin asua maalla tai kaupungin keskustassa. Kaupungissa kannattaa perehtyä asuinalueen ikäprofiiliin että asettuu alueelle, jos on lapsiperheitä.
Tutkimusten mukaan maalla asuvat lapset ovat lihavampia. Heitä pitää kyyditä joka paikkaan harrastuksiin, kaverikylään, ehkä jopa kouluun.
Itse olen seurannut maalla asuvien sukulaisten perhe-elämää ja he eivät harrasta edes perheenä mitään yhdessä. Vanhempien työmatkat vie kaiken ajan ja energian. Lapset/nuoret tapaavat kavereitaan vaan koulussa. Harrastukset ei säännöllisiä - lapset harrastavat, jos vanhemmat ehtivät kyyditä.
Tutustutte niihin lähellä asuviin lapsiin. Selvitätte eikö sieltä eskarista tosiaan voi luvalla etukäteen sovittuna matkata kaverin kotiin kylään. Kyläillä voi myös perheenä.
Vierailija kirjoitti:
Juuri Ylessä juttua kun maaseudun pojat ovat ylipainoisia. Kaikki jotka asuvat maaseudulla kulkevat autolla joka puolelle. Minulla Helsingissä ei ole edes ajokorttia ja lapsikin kulkee kävellen tai pidemmät matkat bussilla.
Ei se auto niitä miehiä syötä. Ihan perus elämänhallinnan ongelma syödä liikaa/hedonistisesti
Vaikea kysymys. Maalla ja kaupungissa lapsena ja aikuisena asuneena sanoisin, että kaupunkiympäristö on ehkä naiselle kuitenkin parempi. Rakastan luontoa, mutta ne pyssyjen kanssa heiluvat ölisevät maalaismiehet ovat todella ikävää porukkaa. Kaupungissa saa elelellä ja olla aika rauhassa, ja työskentelymahdollisuuksiakin on enemmän
Kaupungissa pääsee nauttimaan mm. jengiytymisestä, huumeista ja katuväkivallasta. Kukapa sinne ei siis haluaisi!