Poikien kirjoitustaidot surkeita tyttöihin nähden. Teetkö sinä jotain parantaaksesi

Tässäkin näkyy se raaka tosiasia, että koulusysteemi suosii tyttöjä poikien kustannuksella.

Tästä kertoo sekin, että peruskoulusta valmistuvien kaikkien poikien keskiarvo on melkein numeron verran huonompi kuin kaikkien tyttöjen keskiarvo.

Yksi iso syy (mutta ei ainoa) on että pojat kehittyvät pari vuotta tyttöjä hitaammin. Toisaalta koulu järjestelmä suosii huomattavasti perseellä istuen oppimista kun monet pojat oppisivat tekemisen ja havainnollistamisen kautta. Esimerkiksi kielissä puhumiseen perustuva opetus olisi pojille tehokkaampaa kuin sanakokeisiin kirjasta pänttääminen. Samoin oppikirjojen jutut ovat kovin "tyttömäisiä", pojilla olisi intoa jos kirjojen jutut käsittelisivät enemmän miesmäisiä aiheita.

Viimeisenä asiana on, että pojilta puuttuu mies opettajat. Monella pojalla ainoa mies opettaja on liikunnassa.

olen hyväksynyt sen, että tyttö on kiinnostunut koulusta ja menestymisestään, poikaa ei mappaa ollenkaan, joten menkööt rimaa hipoen.

On 10 v ja suomen kieli on koulussa lempiaine. lapselle on aina luettu paljon. Nyt lapsi on innostunut lukemaan myös sanomalehteä ja esim Koululaisen lukee jo tarkkaan. Lapsella on myös lukollinen salainen kirja. En tiedä, mitä sinne kirjoittelee.

ja tiedän, että "pojat" on termi, jolla aika iso osa pojista jätetään huomioimatta. Minulla on 2 teinipoikaa, molemmilla äidinkieli 10 eli onnistuu niin kirjoittaminen, lukeminen, kielioppi kuin ilmaisutaitokin. He ovat aivan tavallisia poikia, joille ei ole luettu satuja sen enempää kuin muillekaan. Silti en pidä suoritustaan mitenkään erityisenä. He ovat hyväksyneet sen, että tietyt asiat pitää oppia ja tiettyjä asioita kannattaa tehdä.



Ainainen vetoaminen siihen, että "pojat ovat tietynlaisia" saa nämä meidän teinit hymyilemään vinosti. Kaikki pojat eivät ole. Osa menestyy. Sukupuolestaan huolimatta tai ehkä juuri siksi, että ei mene mukaan stereotypioihin.

Tämä siis heittona tuon miehisyyden vastakohdaksi...pelkkää sotahistoriaa koko touhu. Iso osa koulun oppiaineista on kyllä sellaisia, joissa pojat ovat yleisesti ottaen parempia, mutta tyttöjen kyky istua rauhassa paikoillaan saa asian vaikuttamaan siltä kuin poikia syrjittäisi. Sen toki myönnän, että oppimistyylejä on useita enkä itsekään ollut hyvä kuuntelemaan, vaan opin katsomalla kun joku havainnollistaa asiat.

Ja peruskoulu on tyttöjen koulu. So sad!!



Poikia ei kiinnosta (siis keskimäärin) niin paljon lukeminen, kirjoittaminen tms. he haluavat pelata, riehua, juosta, kiljua. He eivät opi eivätkä halua oppia istuen, lukien ja päntäten vaan ihan muilla keinoin eli tehden, kokeillen, miesten kanssa huudahdellen! :)



Jokainen, jolla on poikia, varmaankin tämän tietää. Omat kolme poikaani ovat fiksuja ja pärjääviä, mutta vaatii tosi paljon töitä saada heidät tekemään asioita, joihin ei ole mitään mielenkiintoa, kun voisi mieluummin pelata pleikalla, pyöräillä ulkona, kiivetä ojassa ja heittää lumipalloja. Selvästi sen huomaaan itse lapsia (siis muidenkin kuin omia) harrastuksissa ohjatessani eli tytöt ja pojat ovat tosi erilaisia mielihaluiltaan, temperamentiltaan, kyvyiltään ja innoltaan. Oikeatsaan parasta olisi, jos tytöt ja pojat kävisivät suurimmaksi osaksi omissa kouluissaan ja heitä opetettaisiin sukupuolelle soveltuvasti ja oman sukupuolen opettamana (suurimmaksi osaksi, ei kokonaan).

Oma poika nyt abiturientti. Hänelle on aina luettu paljon, ja on itse lukenut paljon heti siitä alkaen kun oppi lukemaan. Lukee edelleen todella paljon sekä suomen kielellä että nyttemmin myös englanninkielisiä kirjoja.



Poika on aina ollut ns. rauhallinen. On matemaattisesti lahjakas, samoin fysiikassa ja kemiassa. Esim. nyt pitkän matikan ylioppilaskoe lähti täysillä pisteillä eteenpäin.



Mutta, mutta... tuo kielen tuottaminen on aina ollut vaikeaa. Edelleen suomen kielen kirjalliset taidot (minun mielestäni) hakusessa.. Äikkäkin on silti koulussa mennyt ihan kohtuullisesti.

yritän tyttöäni kannustaa enemmän kirjojen pariin. Tyttö ei muuta tekisi kuin pelaisi, toki rajoitan.



Poikaa opettaja kehuu ja hän lukeekin paljon, kirjoittaa pitkiä aineita (tokaluokkalainen).

Enpä sitten ole muuta tehnytkään hänen kanssaan kuin kehottanut vapaasti lukemaan iltaisin niin pitkään kuin haluaa..

Meillä poika oppi lukemaan kesällä ennen eskaria,oli ryhmänsä ainoa lukutaitoinen vielä joulunakin (tyttöjä 8 kpl, poikia 4). Mutta kirjoitustaito: siis käsiala aivan karmeaa vieläkin! Nyt on toisella luokalla. Välillä kirjoituksesta ei saamitään selvää. Aina tiistait ja keskiviikot (kun tulee kirjoitusläksyä)painitaan samojen asioiden kanssa, yleensä itku silmässä. Kun pääsee tekemään tekstiä tietokoneella, sisältö on mukavaa tekstiä, mutta muuten voi jösses sentään...

Kun puhutaan keskiverto tytöistä ja pojista niin pojat ovat enemmän kiinnostuneita luonnontieteistä (tästä syystä insinööreistä hyvin iso osa on miehiä). Tytöt puolestaan niistä kaikista muista aineista (no historiaa lukuunottamatta).



Mitenkään kumpaakaan sukupuolta sorsimatta niin katsomalla ammattien sukuouolijakaumaa saa oikein hyvän kuvan siitä mikä kiinnostaa kumpaakin sukupuolta. Hoitajat ovat naisia, psykologit ja opettajat (paitsi tekniikan opettajat) naisia. Insinöörit ja muut tekniikan (tietotekniikkaa lukuunottamatta) ammattilaiset miehiä. Myyjissäkin miehet myyvät tekniikkaa (käykää mustassa pörsissä) ja naiset kaikkea muuta.



Vaikka telaketjufeministit kuinka yrittää vakuutella, että molemmat sukupuolet ovat samanlaisia niin se ei vain pidä paikkaansa (näkeehän sen jo jalkovälistäkin).

tytöille ei ole mitään etua paremmista todistuksista, kun he ovat hyviä "tyttöjen aineissa" ja valitsevat jatkossa "tyttöjen opiskelualat" ja julkisen sektorin työt.



Ensinnäkin peruskoulussa matematiikan ja luonnontieteiden opetus on selkeästi poikien aivoille rakennettu. Meidänkin lasten koulussa, joka on sentään Suomen parhaita, julkaistujen valtakunnallisten kokeiden tulokset näyttävät, että tyttöjen saavutukset jäävät esim. matematiikassa reippaasti alle poikien tulosten. Se ei huolestuta ketään.



Toisekseen tyttöjen suosimat jatko-opintoalat painottuvat hoitamiseen ja vaalimiseen, poikien tekniikkaan. Teknillisistä yliopistoista ja korkeakouluista pääsee hyvinpalkattuihin asiantuntijatehtäviin ja aikanaan johtotehtäviin yksityiselle puolelle. Naiset puurtavat julkisella puolella - ja kirjoittavat ja piirtelevät niiden miespomojensa puheet ja powerpointit.



Maailma on edelleen miesten maailma, vaikka pojat mellastavatkin edelleen läpi peruskoulun. Eivät he siitä kärsi, päin vastoin!

Pojan käsiala on kyllä huonompi kuin sisarensa, mutta ei kuulemma pahimmasta päästä. Mutta arvaan, että lähes joka tyttö luokallaan päihittää käsialan siisteydessä. Mutta opettaja ei ole ollut huolissaan.

Meillä on pojat opineet lukemaan ja kirjoittamaan 4v ja toinen 5v.

Isommalla menee kaikki aineet koulussa erittäin hyvin, ja on opettajan mukaan todella hyvä kirjoittamaan.



Ehkä se sitten johtuu siitä, että meillä ei ole ollut tietokonepelejä :D



Jännityksellä jäämme odottamaan milloin tyttö oppii, tuskin paljon aiemmin, vaikka eihän sitä tiedä, kun nyt 3v tunnistaa oman nimensä kirjaimet ja osaa sen kirjoittaa ;D



Onneksi eivät ole tulleet äitiinsä, eikä isäänsä, ei olla kumpikaan loistettu koulussa :D

nyt on koululainen ja TODELLAKIN teen töitä sen eteen, että oppii sujuvan suomen kirjoitustaidon.

Käymme yhdessä kirjastossa, kannustan lainaamaan muutakin kuin Aku Ankkoja, luetaan yhdessä kaunokirjallisuutta ja keskustellaan siitä, samoin tietokirjoista opiskelee itse suomeksi mitä opiskelee koulussa englanniksi, autan läksyissä jne.

Minusta äidinkieli on niin tärkeä asia, ja on todella vaikea näyttää omaa osaamistaan (paitsi teknistä yms, mikä ei esim opiskelemaan hakiessa ole se juttu, mitä katsotaan) jos ei pysty ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja asiallisesti.

oppi lukemaan 5-vuotiaana ja lukee myös mielellään (nämä kaksi asiaahan ei välttämättä liity toisiinsa) ja luen hänelle paljon. Kirjoittamaan hän oppi myös ennen eskaria. Luonteeltaan on ollut rauhallinen, nyt on tullut villimpää menoa kavereiden myötä.



MUTTA silti muistan syksyn, kun poika itku kurkussa päivästä toiseen nykersi kirjaimia, joiden piti olla niiden ja niiden viivojen välissä jne. Siitä selvittiin ja käsiala lienee nyt ok, poikamainen ehkä, mutta selvän saa hyvin. Voin kuvitella tuskan niillä pojilla, joilla ei ennestään ollut noita taitoja ja joille paikallaan istuminenkin on vaikeaa. Ymmärrän, että käsiala täytyy saada siedettäväksi, mutta kyllähän ainakin tuo koulunalku suosi tyttöjä, joista on kiva piirrellä kaunista ja istua rauhassa. Noin kärjistettynä.



Olen muutenkin miettinyt, onko tytöillä suurempi miellyttämisenhalu ja sitä myöten haluavat opetella kaikkea sellaistakin, mikä ei kiinnosta. Poikani esim. sai vaivalla luettua lukudiplomikirjan, vaikka muuten lukee paljon ja mielellään. Hänen oli yksinkertaisesti vaikea lukea kirjaa, josta ei ollut itse kiinnostunut. Mikään diplomi tai pään silitys palkinnoksi ei napannut yhtään. Läksyt tekee melko kiltisti, mutta kaikki tällainen puolipakollinen on vaikeaa: "tätä ei ole pakko tehdä, mutta olisi hyvä tehdä".