Lue keskustelun säännöt.
Voiko elämä muuttaa introvertiksi
17.10.2024 |
Olin lapsella todella sosiaalinen tapaus. Mutta mitä enemmän on tullut elettyä elämää mittariin ja mitä enemmän elämä on moukaroinut, niin sitä enemmän olen alkanut kääntymään sisäänpäin ja viihtymään yksin. Koen kaikenlaisen ihmisten kanssa tekemissä olemisen helvetin kuormittavana. Tuntuu että vapaa-aika menee toipumiseen työstä. Olisin onnellinen jos saisi elää jossain erakkona.
Kommentit (8)
Mietin olinko syntyessä todella rohkea ja sosiaalinen mutta puhevika pilasi kaiken.
Lisänä traumaattinen lapsuuskoti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua lakkasi 40-vuotiaana kiinnostamasta kukaan.
En tiedä, mielestäni ihmiset ovat aina olleet ihan perseestä
Vierailija kirjoitti:
Mietin olinko syntyessä todella rohkea ja sosiaalinen mutta puhevika pilasi kaiken.
Lisänä traumaattinen lapsuuskoti.
Lisäksi itsekkäät, kiusaavat koulukaverit, pihakaverit, kaverit, tutut sekä huonot, itsekkäät opettajat, pomot, työkaverit. Oikeesti mää olen ollut väärissä piireissä läpi elämäni ja lopulta yksin.
Parempi yksin kuin huonossa seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mielestäni ihmiset ovat aina olleet ihan perseestä
Jep, ei tartte kuin katsoa A-talk, eduskunnan kyselytunti yms.
Ihminen muuttuu vanhetessaan tutkitusti keskimäärin introvertimpään suuntaan. Eli ekstroverttikin muuttuu lievemmin ekstrovertiksi, ei mene toiseen ääripäähän. Huom. keskimäärin, vaikkei sinun setäsi tai serkkusi olisi muuttunut.
Voi. Minä sairastuin aikuisiässä, ja vähitellen kaikki sosialisointi jäi. Kohtasin myös jonkun verran kiusaamista ja todella ala-arvoisia ja traumatisoivia suhteita jotka tekivät araksi. Vanhat ystävyyssuhteet jäivät, oli liikaa kaikkea selvitä omien asioiden kanssa. Nyt en enää jaksaisikaan mitään ihmissuhteita. Lapsena ja nuorena olin todella sosiaalinen.