Lue keskustelun säännöt.
Taitaa itse asiassa olla aika tavallista, että ihmiselle käy elämässä jotain traagista ja epätodennäköistä?
02.09.2024 |
Lähipiirissä suurimmalle osalle on käynyt jotain ennen 30. ikävuotta, joka voi olla traumatisoivaa. En ole mistään erikoisesta taustasta.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat epätodennäköisellä?
Esim. läheisen kuolema, oma vakava sairastuminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiset eivät kohtaa vastoinkäymisiä: he eivät menetä ketään, eivät jää työttömiksi, eivät sairastu, eivät joudu onnettomuuksiin tai hyväksikäytön kohteiksi tms. Köyhää elämäähän sellainen kokemattomuus on.
Aika harvassa ovat ne henkilöt, joiden läheiset eivät kuole. Vanhemmat isovanhemmat, isoisovanhemmat...
Vierailija kirjoitti:
Toiset eivät kohtaa vastoinkäymisiä: he eivät menetä ketään, eivät jää työttömiksi, eivät sairastu, eivät joudu onnettomuuksiin tai hyväksikäytön kohteiksi tms. Köyhää elämäähän sellainen kokemattomuus on.
On se mukavaa, että sinua on lykästänyt.
Vierailija kirjoitti:
Aika harvassa ovat ne henkilöt, joiden läheiset eivät kuole. Vanhemmat isovanhemmat, isoisovanhemmat...
Isovanhempien kuolemaa en laskisi tähän. Mutta ei lopulta ole mitään tavatonta tai erityisen harvinaista että nuoria ja työikäisiäkin kuolee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat epätodennäköisellä?
Esim. läheisen kuolema, oma vakava sairastuminen
Eihän se ole epätodennäköistä! Kaikilta meiltä kuolee isovanhemmat ja vanhemmat, ellemme itse kuole ennen heitä. Monelta meistä kuolee tai sairastuu lapsi. Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään.
Epätodennäköisempää voi olla se että kotitalo palaa tai lentokone putoaa, mutta kaikki tämä on mahdollista. Eikä se välttämättä traumatisoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat epätodennäköisellä?
Esim. läheisen kuolema, oma vakava sairastuminen
Meidän jokaisen kohdlla on 100% todennäköisyys, että joku läheinen kuolee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset eivät kohtaa vastoinkäymisiä: he eivät menetä ketään, eivät jää työttömiksi, eivät sairastu, eivät joudu onnettomuuksiin tai hyväksikäytön kohteiksi tms. Köyhää elämäähän sellainen kokemattomuus on.
On se mukavaa, että sinua on lykästänyt.
Miten niin? Isäni on kuollut. Lapseni on kuollut. Lasteni isä on kuollut. Olen itse sairastunut parantumattomaan syöpään. Mutta en ole traumatisoitunut. Menetykseni ovat tehneet minusta rikkaamman kuin sinusta.
😂😂😂
Miten tavallinen voi olla epätodennäköinen? Jos pidät kuolemaa traagisena, niin jos ei kukaan läheinen kuole, niin itse ainakin - luulisin. 🤔 Tää nyt on ihan mutu-pohjalta heitetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika harvassa ovat ne henkilöt, joiden läheiset eivät kuole. Vanhemmat isovanhemmat, isoisovanhemmat...
On nuoria joilta ei ole vielä kuollut ketään, ja ensimmäinen kosketus voi olla isoäidin tai koiran kuolema. Ja sitten on nuoria joilla on paljon elämänkokemusta.
Sinullekko tuntematon näitä pitäisi lorikoida ,....thyiii
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse jaottelen elämään kuuluvat vastoinkäymiset ja tragediat ja traumat kahteen kategoriaan.
On elämään kuuluvia traumoja eli sellaisia asioita jotka tapahtuvat useimmille, näihin kuuluvat läheisten ja sukulaisten kuolemat luonnollisella ja todennäköisellä tavalla kuten kuoleminen vanhuuteen tai sairauteen.
Sitten on normaaliin elämänkaareen kuulumattomat traumat kuten vaikkapa raiskatuksituleminen, kuoleminen kiduttamalla, ihmiskokeiden uhriksi joutuminen, sadistinen kidutettavaksi joutuminen ja muut vastaavat.
Se kumpaan kategoriaan jokin asia kuuluu, ei ole kovin yksiselitteistä ja rajatapauksia on helppo löytää. Kumpaan kategoriaan kuuluu esimerkiksi oman lapsen kuoleminen rattijuopon yliajamana? Enpä osaa tuohon vastata.
Vierailija kirjoitti:
Itse jaottelen elämään kuuluvat vastoinkäymiset ja tragediat ja traumat kahteen kategoriaan.
On elämään kuuluvia traumoja eli sellaisia asioita jotka tapahtuvat useimmille, näihin kuuluvat läheisten ja sukulaisten kuolemat luonnollisella ja todennäköisellä tavalla kuten kuoleminen vanhuuteen tai sairauteen.
Sitten on normaaliin elämänkaareen kuulumattomat traumat kuten vaikkapa raiskatuksituleminen, kuoleminen kiduttamalla, ihmiskokeiden uhriksi joutuminen, sadistinen kidutettavaksi joutuminen ja muut vastaavat.
Se kumpaan kategoriaan jokin asia kuuluu, ei ole kovin yksiselitteistä ja rajatapauksia on helppo löytää. Kumpaan kategoriaan kuuluu esimerkiksi oman lapsen kuoleminen rattijuopon yliajamana? Enpä osaa tuohon vastata.
Itseäni välillä huvittaa kun sanotaan että vastoinkäymisiä ei voi pistää kamaluusjärjestykseen. Kyllä mielestäni aika helpostikin voi, etenkin jos on kyse ääripäistä noiden kahden edellä esittämäni kategorian välillä.
Toki jokainen reagoi eri tavalla erilaisiin tragedioihin, eli yksilöllistä vaihtelua on riippuen monestakin asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat epätodennäköisellä?
Esim. läheisen kuolema, oma vakava sairastuminen
Meidän jokaisen kohdlla on 100% todennäköisyys, että joku läheinen kuolee.
Varmasti jokaisen läheiset kuolevat joskus, mutta todennäköisyys sille, että näin tapahtuu sinun elinaikanasi, on alle 100%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat epätodennäköisellä?
Esim. läheisen kuolema, oma vakava sairastuminen
Ei mitään erityistä. Jokaiselle käy noin jossain elämän vaiheessa
Vierailija kirjoitti:
Sinullekko tuntematon näitä pitäisi lorikoida ,....thyiii
Jos nyt aivan 100% rehellisiä ollaan, niin sillä ei ole mitään väliä kerrotko vai jätätkö kertomatta, sillä loppupelissä ketään muuta ei sun elämä kiinnosta. Suurin osa unohtaa kertomasi asiat muutaman minuutin sisällä. Vaikka jokainen on oman elämänsä kirkkain kiintotähti, niin muille olemme vain etäisiä sivuhenkilöitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvassa ovat ne henkilöt, joiden läheiset eivät kuole. Vanhemmat isovanhemmat, isoisovanhemmat...
On nuoria joilta ei ole vielä kuollut ketään, ja ensimmäinen kosketus voi olla isoäidin tai koiran kuolema. Ja sitten on nuoria joilla on paljon elämänkokemusta.
Eipä sitä elämänkokemusta oikein sillä voi mitata kuinka monta läheistä kultakin lapselta tai nuorelta on kuollut.
Mitä tarkoitat epätodennäköisellä?