Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten elämää muutetaan oikeasti?!

Vierailija
25.08.2024 |

Tuntuu, että olen ikuinen luuseri. Joo, olen itsesäälimasiskuopassa mutta en vain jaksa tsempata enää...

Eli. Teen töitä, joista ei saa mitään muuta kuin just sen verran rahaa, että saa laskut maksettua. Muuten täysin epämielekästä. Kuitenkin sen verran raskasta, että muuhun ei jää energiaa... olen yrittänyt harrastaa ja tehdä, mutta tänä syksynä tuntuu, ettei vaan jaksaisi.

Ystäviä ei ole. Oon tehnyt parhaani, että löytyisi, mutta jostain syystä ei löydy. Oon yrittänyt vaihtaa alaa mielekkääseen, en ole päässyt kouluun (ja haku vain joka 2. Vuosi). Oon käynyt treffeillä, alkuun on ihanaa ja ihastunutta, sitten ilmeisesti jokin perustavanlaatuinen vika itsessäni tulee esille ja mies ilmoittaa, ettei kiinnostakaan. 

Olen täysin kypsä elämään, jossa ei ole mitään merkitystä tai järkeä. Mitä hemmettiä pitäisi tehdä?? Mistä aloitan? En edes pyydä paljoa, mielekästä kivaa tekemistä ja edes pari kaveria/ystävää. Ei helvetti. Pahinta on, että en ymmärrä, miksi mikään ei vaan onnistu. Ja ei, en ryve tällaisessa itsesäälissä ihmisten kanssa vaan pyrin olemaan aidon positiivinen...

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
25.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyväksyt sen tiedon, että kaikki on sun omissa käsissäsi. Jos kaipaat merkityksellistä tekemistä elämään, järjestä sellaista. Uusi harrastus? Joku lyhyt kurssi jostain mielenkiintoisesta aiheesta? Opettele uusi kieli tai kutomaan mattoja, mitä tahansa. Siellä tapaa ihmisiäkin. Kävisikö vapaaehtoistyö? Ei niitä kaikkia tarvitse tehdä tuntitolkulla, joskus pari tuntia kuukaudessa riittää.

Ala säästää ja käytä rahaa elämyksiin. Käy keikoilla ja festareilla tai kotimaanmatkoilla.

Vierailija
2/8 |
25.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä ottaisin vaan lopputilin, entä sitten jos jää työttömäksi? Ainakin ois aikaa etsiä muuta työtä, opiskella (kannattaa hakea enemmän kuin yhtä alaa) ja harrastaa.

Älä ota suhteisiin liikaa vaatimuksia, pitää hauskaa toisen ihmisen kanssa ja jos siitä tulee jotain enemmän se on vaan positiivinen asia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
25.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Konkreettiset toimet:

Aloita joku ryhmäharrastus

Hae useampaa opiskelupaikkaa

 

Vierailija
4/8 |
25.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mitenkään. Maapallo määrittelee elämän edellytykset maapallolla ja sä et pysty niitä muuttamaan.

Vierailija
5/8 |
25.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se onnistu. Olin työtön toisella paikkakunnalla (opiskelin ja toivoin töitä). Jääkaappini, pakastimeni ym. olivat hajalla. Sain määräaikaisia töitä ja vuokrasin toisen kämpän, että kartutan työkokemusta ja saan rahaa. Noh, jääkaappi ja pakastin ovat tässäkin kämpässä hajalla.... Eivät vaihda, eivät.

Samaa paskaa ikuisesti. Palkastakaan ei jää mitään käteen kun on 2 vuokraa maksettavana.

Vierailija
6/8 |
25.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos vastauksista!



Työttömäksi jääminen kyllä houkuttelee, mutta tuntuu, että se ei taloudellisesti ole mahdollista... en vain tiedä, miten saisin rahat riittämään, jos en kävisi töissä. 

Kursseilla ja vastaavissa käynkin. Ne vaan eivät "riitä". Ne ovat ihan kivaa touhuilua, mutta eivät vielä tarpeeksi.

Viimeisimmän kriisini laukaisi oikeastaan se, kun tajusin, miten paljon helpommalla ns. normaalimpaa elämää eläneet ihmiset ovat saaneet ne asiat, joita haluaisin, joita minulla ei ole, ja jotka monelle ovat aivan perusasioita. Eli juuri ystävät, läheiset, sukulaiset, ja just se kaveripiiri jonka kautta voi toteuttaa itseään ja harrastaa. Jotenkin mielekäs koulutus (josta tietysti on kaverit ja verkostot) ja työ, joka tuntuu edes suunnilleen omalta. Itse olen selviytynyt, sinnitellyt, nähnyt hirveästi vaivaa ja silti kaikki mitä saan raavittua kasaan, katoaa vain kuin saatanan hiekkalinna. Ehkä on aika taas lopettaa tämä itsesäälissä pyöriskely, hyväksyä, että mun elämä on mennyt hyvin eri tavalla kuin jonkun muun. Se on vaan jotenkin kamala tunne, kun tajuaa, miten hyvää, mielekästä, monipuolista ja rikasta elämä voisi olla ja joillakin onkin, ja itse ei tajua, miksi jää kaikesta paitsi vaikka yrittäisi miten parhaansa. En ole kateellinen sillä tavalla, että harmittaisi, että muilla on hyvää. Surullinen vain tajutessani mistä itse jään paitsi. Mutta ehkä on sitten aika vaan päästää irti katkerista luupeista ja mennä eteen päin sillä mitä on, yrittää hyväksyä, että nyt ainakaan en ihan ymmärrä missä vika on joten en voi sitä korjatakaan. Vaikka se turhauttaa. -ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
25.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama toimintatapa sama lopputulos.

 

jos haluat todellisen muutoksen niin tee ihan kaikki erinlailla niin elämä varmasti muuttuu.

aloita ottamalla lopputili työstäsi.

ja  voit itse jatkaa listaa

 

älä aseta mieleesi mitään esteitä 

Vierailija
8/8 |
25.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sama toimintatapa sama lopputulos.

 

jos haluat todellisen muutoksen niin tee ihan kaikki erinlailla niin elämä varmasti muuttuu.

aloita ottamalla lopputili työstäsi.

ja  voit itse jatkaa listaa

 

älä aseta mieleesi mitään esteitä 

No tätä oon kelannut! Että mieli pitäis saada vapaaksi kaikista esteistä. Luoda itsensä uudestaan? Jotenkin kummasti se vanha luuseri hiipii jostain paikalle, vaikka vaihtaisi paikkakuntaa tai töitä. Jotain itsessäkin pitäisi muuttua... En vaan tajua, mitä. - ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kahdeksan kaksi