Välit poikki lapsuuden perheeseen
Te joilla on vaikea perhesuhde lapsuuden perheeseen, niin oletteko väleissä? Millaisia kokemuksia teillä on?
Olen nyt lähemmäs nelikymppisenä alkanut ymmärtämään, että miten eri maailmassa itse elänkään. Tunnen oloni ulkopuoliseksi lapsuuden perheessä. Olen itse tavallisen menestynyt ja tehnyt asioita sen eteen. Sisarukseni ovat luusereita yhteiskunnan elättejä ja toinen alkoholisti. Vanhemmat ovat ihme kyllä tehneet töitä työikänsä. Alkoholi maistuu heillekin ja meno on jotenkin niin sairaan junttia joka tavalla.
On tosi raskasta, että äiti on niin negatiivinen ja katkera monista asioista. Vika on aina muissa ja aina arvostelemassa muita ihmisiä (täysin tuntemattomiakin). Omia virheitään hän ei suostu myöntämään ja kyllä jotain on pahasti mennytkin pieleen, että 2/3 lapsestakin on päätynyt sossupummeiksi. Hän on uskonut vissiin koko elämänsä vakaasti siihen ettei itsellä vaikutusvaltaa mihinkään, asiat vaan tapahtuu.
Oon miettinyt että pitäisikö laittaa välit poikki koko porukkaan. Eletään aivan eri todellisuuksissa. Minut myös tuomitaan ja minulle naljaillaan siitä, että asiani ovat hyvin vaikka olen tehnyt niiden eteen itse kaiken työn. En ikinä saanut mitään kannustusta kotoa ja lähtökohdat ovat sitä tasoa, että todennäköisemmin minustakin olisi tullut päihdeongelmainen kuin työssäkäyvä keskiluokkainen.
Kommentit (16)
Oon ite se sossupummi ja muut menestyneempiä. Eipä paljon pidetä yhteyttä.
Pitää miettiä päätöksen plussat ja miinukset. Etäiset välit saattaa olla kompromissi; olisi tekemisissä mahdollisimman vähän.
Miksi sinun pitäisi laittaa välit poikki kun voit vain ottaa etäisyyttä ja välttellä. Miksi sinun pitäisi erityisesti tehdä asiasta numero? Kyllä ne välit erääntyy, kun ei pidä yhteyttä.
Ehkä äitisi käytös on liikaa. Mutta itsekin kuulostat aika kauhealta sanoissasi puhuttessa sisaruksista, ehkä osa heistä tarvisi rahallista apua sukulaisilta, ei toteamista "luuseriksi". Katsotte vaan sivusta että "pärjäile", ilman mitään. Ei ole pakko olla alkoholistin kanssa yhteydessä, mutta kai joku sukulainen voi miettiä mitä tarvitsee kotona (siivous, ruoka, vaatteita jne), onko ohjeet myös vieroitukseen jos haluaa. Muiden elämään ei saa puuttua väkisin. Pyyteetön.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä äitisi käytös on liikaa. Mutta itsekin kuulostat aika kauhealta sanoissasi puhuttessa sisaruksista, ehkä osa heistä tarvisi rahallista apua sukulaisilta, ei toteamista "luuseriksi". Katsotte vaan sivusta että "pärjäile", ilman mitään. Ei ole pakko olla alkoholistin kanssa yhteydessä, mutta kai joku sukulainen voi miettiä mitä tarvitsee kotona (siivous, ruoka, vaatteita jne), onko ohjeet myös vieroitukseen jos haluaa. Muiden elämään ei saa puuttua väkisin. Pyyteetön.
Ap... vanhemmat auttaa näitä sisaruksia rahallisesti koko ajan ja ovat auttaneet koko heidän aikuisiän eli pitkälle yli 10 v. Tämä alkoholisoitunut siskoni ei ole tehnyt päivääkään töitä eikä opiskellut vaikka ikää jo yli 30 v. Sai pari vuotta sitten vakavan haimatulehduksen ja oli sairaalassa pari viikkoa. Juominen jatkui sen jälkeen entisellään. Mielestäni hyysätty on tarpeeksi ja se on se syy miksei omasta elämästä oteta mitään vastuuta. Äiti myös kieltää koko perheen alkoholiongelmien olemassaolon. Itse olen lähes täysraitis niin sekös on taas bensaa liekkeihin.
Olen vaan päättänyt etten se ole minä joka pidän yhtyettä. Välillä tavataan ja huomaa taas että ihan oikea ratkaisu vältellä. Riitaa en jaksa alkaa haastamaan.
Kai se perhe on muulloinkin sun perhe ollut kuin lapsuudessa? Esim nuoruudessa. Perheesi se on silti,vaikka välit olisi poikki.
Taas. Luin että lapsuuden perseeseen.
Onneksi sinä olet niin paljon parempi kuin he kaikki muut. Teit kovasti töitä jne.
Milloin saat mitalin joka kuuluu sinulle?
Ap itse kuulostaa negatiiviselta ja katkeralta sekä arvostelee muita ihmisiä, kaiken lisäksi perhettään.
Välit katkaisemalla osoittaa vain kyvyttömyytensä ihmissuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Kai se perhe on muulloinkin sun perhe ollut kuin lapsuudessa? Esim nuoruudessa. Perheesi se on silti,vaikka välit olisi poikki.
No sehän se oli tässä tietenkin pointti, urpå. Ei kai kukaan sano lapsuudennuoruudenvarhaisaikuisuudenaikuisuudenperhe? Ihan yleisesti puhutaan lapsuudenperheestä, kun tarkoitetaan vanhempia ja sisaruksia. Kaikki muut tajuavat kyllä mitä se tarkoittaa, paitsi sinä.
Haukut perhettäsi luusereiksi ja junteiksi, mutta onko tuokaan, mitä heistä kirjoitat, kovin sivistynyttä?
Vierailija kirjoitti:
Haukut perhettäsi luusereiksi ja junteiksi, mutta onko tuokaan, mitä heistä kirjoitat, kovin sivistynyttä?
Miten itse kuvailisit ihmistä, joka on tehnyt valinnan jäädä yhteiskunnan elätiksi, ei anna yhteiskuntaan mitään panosta ja on syrjäytynyt omasta toimestaan? On eri asia joutua huonoon elämäntilanteeseen ja tukien varaan kun lähteä sille tielle jo nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haukut perhettäsi luusereiksi ja junteiksi, mutta onko tuokaan, mitä heistä kirjoitat, kovin sivistynyttä?
Miten itse kuvailisit ihmistä, joka on tehnyt valinnan jäädä yhteiskunnan elätiksi, ei anna yhteiskuntaan mitään panosta ja on syrjäytynyt omasta toimestaan? On eri asia joutua huonoon elämäntilanteeseen ja tukien varaan kun lähteä sille tielle jo nuorena.
Kuvailisin häntä ihmiseksi, jota on siunattu äidillä, jonka todellisuudentaju horjuu, ja jonka sisko on kateellinen huomiosta, josta hän itse on sairaalloisen riippuvainen samalla kun kääntää aggressionsa sisäänpäin. Ei se ole mikään hyvä lähtökohta.
Laita. Et menetä mitään, päinvastoin huomaat että hyvinvointisi ja itsetuntosi nousevat kohisten.