Tuleeko teille ikinä mieleen negatiivisia asioita keskustelukumppanista?
Vaikka olisi läheinenkin ihminen, niin itselle saattaa tulla. Ihan kamala olo tulee tuommoisen jälkeen. Ihan kun olisin päästäni vialla, en halua ajatella sellaisia :(
Mistähän tuokin johtuu?
Kommentit (7)
Millaisia negatiivisia asioita? Ei kyllä yleensä tule kuin ehkä niistä keskustelunaiheista.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia negatiivisia asioita? Ei kyllä yleensä tule kuin ehkä niistä keskustelunaiheista.
No vaikka ulkonäköön tai hänen kommentteihin liittyviä et tekisi mieli huomauttaa niistä ääneen. Jos toinen vaikka selkeästi puhuu muunneltua totuutta tai lupaa tehdä jotain ja tietää ettei tule sitä tekemään esim lopettamaan juomista tms
Joskus joku tuttu mainitsi et hän joskus miettii et "mitä säkin idiootti selität" kun toinen puhuu. Varmaan minustakin ajatteli niin 😬
Kyllä välillä puistelen päätäni mielessäni kun kuuntelen joidenkin horinaa. Jotain jonninjoutavaa valitusta tai juoruamista töissä etenkin. Jumakauta minkä urpojen kanssa siellä täytyy olla :D
Toinen on nuoret tytöt kun peilaa ja kuvaa itseään kadulla ja bussissa koko ajan, tekisi mieli sanoa että ketään ei kiinnosta. Ja vinkki: ihan hirveän näköisiä ne töröhuulet yhdistettynä sellaiseen hymyttömään vähän ylimieliseen keikistelyyn. Hyh olkohon!
Pakko-oireinen häiriö, tyypiltään ns. pure-o. Nuo on niitä obsessioita eli pakkoajatuksia. Mitä enemmän niitä vastustaa sitä enemmän ne piinaavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia negatiivisia asioita? Ei kyllä yleensä tule kuin ehkä niistä keskustelunaiheista.
No vaikka ulkonäköön tai hänen kommentteihin liittyviä et tekisi mieli huomauttaa niistä ääneen. Jos toinen vaikka selkeästi puhuu muunneltua totuutta tai lupaa tehdä jotain ja tietää ettei tule sitä tekemään esim lopettamaan juomista tms
Joskus joku tuttu mainitsi et hän joskus miettii et "mitä säkin idiootti selität" kun toinen puhuu. Varmaan minustakin ajatteli niin 😬
Ai tuollaista. Ihmisellä nyt on aika vähän kontrollia siihen, mitä ajatuksia hänen päähänsä pyörähtää. Ei niitä kaikkia huomioita edes rekisteröi tietoisesti.
No ei mulla kyllä tule. Ainoastaan silloin, jos toisen puhe on tylsää monologia, niin saatan alkaa tylsyyttäni miettimään, että onpas tuolla ikävä luomi nenässä, keltaiset hampaat tms. Sekin on vain ajatusten harhailua, kun yritän vaikuttaa kiinnostuneen oloiselta.
Yleensä. Suomalaiset on melko vastenmielistä porukkaa.