Miksi niin harvat (suomalaisten) illanistujaiset on mukavia ja lämminhenkisiä kokoontumisia??

Suomalaisen perusluonne on kateellinen. Ei illanistujaisissa keskustella kepeästi tai jaeta mukavia asioita. Suomalainen pelkää, että ne hyvät asiat katoavat, jos niistä kertoo muille. Kell onni on, se onnen kätkeköön, koska hän kuvittelee, että muutkin ajattelevat yhtä katkerasti kuin hän itse. 

 

Olen joutunut vähentämään tapaamisia joidenkin ihmisten kanssa, koska he vain ilkkuvat ja haukkuvat muita. Ei sellaisessa seurassa viihdy. 

Eikö kukaan muu ihmettele tätä esim kun joutuu kuuntelemaan naapurinpihalla juopuvaa porukkaa?

Lähes kaikki mihin olen osallistunut ovat olleet mukavia ja lämminhenkisiä. 

Usein kokoonnutaan vain pakon edessä: kun täytyy hoitaa ikäviä asioita pois. 

Yhteyttä ei pidetä. Välit eivät pysy luontevina. 

Mä ihmettelen sitä miksi niin monelle ei tule edes siinä nousukännissä / pienessä sievässä sellaista hilpeän hyväntuulista, sosiaalista oloa vaan silloinkin ollaan jotenkin totisia ja takakireitä tuppisuita tai sitten elvistellään aivan julmetusti jollain todella nololla tai ainakin joutavalla asialla.

Muutenkin moni juo hirvittävän humalahakuisesti ja ne kuuluisat kielenkannatkin irtoaa vasta sitten kun kieli ei enää kunnolla suussa taivu eikä itsellä ole minkäänlaista suodatinta sille mitä kannattaa ja voi muille sanoa.

Sitten huudetaan, tapellaan, kiljutaan, mylvitään, säksätetään ja itketään.

Kiva ilta?

Miksi kokoontua ihmisten kanssa joiden seurassa ei viihdy? 

Meillä tapaamiset on ihania! Lasten perheiden kanssa n kerran kk pitkän kaavan mukaan sunnuntaipäivällinen, ystävien kanssa parin kk välein.Näitä tapaamisia odotetaan, suunnitellaan, ruokia mietitään pitkään jne. 6-8h pöydässä hujahtaa nopeasti

Ainakin mun naapurilla tuntuu olevan vähän väliä oikein lämminhenkisiä illanviettoja. Sen verran antaumuksella laulavat aamuun saakka kylpytynnyrissä.

Tai sitten edellisten sijaan ne kokoontumiset on pinnallisia Ollaan niin olevinaan ja esitetään jotain roolia. Smalltalk ei suomalaisuuteen hyvin istu, eikä siinä ole mitään lämminhenkistä. Mitään mielenkiintoisia keskusteluja ei synny, ja jos jollekin syntyy omasta mielestään sellaisia, niin ne on jotain juorutasoisia muista puhumisia. Meiltä puuttuu keskustelukulttuuri. En siksi käy pahemmin missään. En vain jaksa vaivata itseä tuollaisen pintakiillotuksen/kännihauskan takia. Meillä kiellettyjä (sopimattomia) seurapuheenaiheita on politiikka ja asioista ja ilmiöistä keskustelu, joka nyt otenkin ehkä saattaisi loukata jollain kummallisella tavalla jotain läsnäolijaa. Vaietaan sen sijaan, että keskusteltaisiin sitten eri näkökulmista.

Liibalaabaa ja itsensä pönkittämistä. Alan kohta täydellisesti erakoitua. Tuntuu mahdottomalta, että normielämän puitteissa päätyisi livekeskusteluihin itseä kiinnostavista aiheista, joihin ei kuulu esim. urheilu, viihde, julkkikset, omakehuiset avautumiset, tv-sarjat tms., muiden ihmisten asioiden vatvominen/juoruilu.

Jotain älyllistä, jotain kantaaottavaa, päivänpolttavia aiheita, kiinnostavia ilmiöitä ja ennenkaikkea ihmisen/ihmisten kanssa, joilla on oma mielipide. Jonka myös perustelee. Vaikka se ei vastaisi omaani. Ja varsinkin niin. Koska samanmielinen hymistely on ok jjollain tasolla, mutta ei niin mielenkiintoista.

Koska "ilman hauskaakin voi olla viina"

Taidat liikkua weeteepiireissä. 

Et ole koskaa ollut meillä.

Ehkä sä osallistut vääriin illanviettoihin?

Minä en ainakaan tunnista tuota kuvailemaasi käytöstä.

Alkoholin käyttö.

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan muu ihmettele tätä esim kun joutuu kuuntelemaan naapurinpihalla juopuvaa porukkaa?

Omaan naapurustoon on pesiytynyt tänä kesänä jokin teinien päihdeporukka (vanhemmat ilmeisesti mökkeillee) ja se mölinä ei tosiaan ole mitään hilpeää hauskanpitoa eikä nämä edes juttele keskenään vaan jokainen vaan mylvii yhtäkkiä jotakin eikä kukaan tunnu kuuntelevan toisia. Taitaa olla tämä oppi saatu jo päiväkodissa että muita ei tarvitse kuunnella eikä huomioida vaan minäminäMINÄ olen tärkeä!

Ja lopulta sitten tuo porukka hiljenee, mutta silti joku vielä esim tunnin päästä mongertaa ikäänkuin viimeisillä voimillaan jotain (tulee mieleen jokin durasell-pupu jonka patterit on viittä vaille loppu) johon kukaan ei reagoi ja sittenkin vielä joku ulvahtaa/kiljahtaa jotain kunnes sitten ilmeisesti kaikilla on vintti pimeänä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kokoontua ihmisten kanssa joiden seurassa ei viihdy? 

Meillä tapaamiset on ihania! Lasten perheiden kanssa n kerran kk pitkän kaavan mukaan sunnuntaipäivällinen, ystävien kanssa parin kk välein.Näitä tapaamisia odotetaan, suunnitellaan, ruokia mietitään pitkään jne. 6-8h pöydässä hujahtaa nopeasti

Mietin ihan samaa. Ap selkeästi käy väärien ihmisten kassa iltaa istumassa ja sitten kokee muiden hyvän fiiliksen huonona. Kyllä omissa porukoissa on oikein hauskoja ja leppoisia iltoja vietetty. Juteltu, naurettu, joidenkin kanssa pelattu lautapelejä, jne. Seuran vain pitää olla oikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan muu ihmettele tätä esim kun joutuu kuuntelemaan naapurinpihalla juopuvaa porukkaa?

 

 

 

Omaan naapurustoon on pesiytynyt tänä kesänä jokin teinien päihdeporukka (vanhemmat ilmeisesti mökkeillee) ja se mölinä ei tosiaan ole mitään hilpeää hauskanpitoa eikä nämä edes juttele keskenään vaan jokainen vaan mylvii yhtäkkiä jotakin eikä kukaan tunnu kuuntelevan toisia. Taitaa olla tämä oppi saatu jo päiväkodissa että muita ei tarvitse kuunnella eikä huomioida vaan minäminäMINÄ olen tärkeä!

Ja lopulta sitten tuo porukka hiljenee, mutta silti joku vielä esim tunnin päästä mongertaa ikäänkuin viimeisillä voimillaan jotain (tulee mieleen jokin durasell-pupu jonka patterit on viittä vaille loppu) johon kukaan ei reagoi ja sittenkin vielä joku ulvahtaa/kiljahtaa jotain kunnes sitten ilmeisesti kaikilla on vintt

Teinit onkin teinejä, sillon mukana on usein enemmän näyttämisen tarvetta ja sitä oman paikan hakua koko maailmassa, ollaan kehittymättömiä ja kokeillaan asioita (jopa vaikkei itse asiaa haluaisi kokeilla, mutta ryhmäpaineessa).

Joko sinä juhlit oudossa seurassa tai sitten huomaat ainoastaan äänekkäät juhlijat.

nosto