Kuinka herkkäunisia olette?

mennyt nukkumaan selvinpäin, kuulen joka saamarin rasahduksen. Humalassa nukkuminen on sellainen kooma että meillä on käynyt talkkarit ja muut ja eukko vaan kuorsaa. :( Luulin että asia muuttuisi kun meillä on nyt koira, mutta olipa joku ollut oven takana ja koira nostanut älämölön enkä ollut asiasta edes tietoinen.

Mieheni väittää olevansa herkkäuninen, ja tavallaan onkin. Mutta vähän aikaa sitten tulimme myöhään lapsen kanssa oopperasta, syötiin iltapala, molemmat kävi vessassa ja pesulla, ei mitään havaintoa. Hyppäsi ylös puoli tuntia myöhemmin ja oli ihan varma, ettei me olla vielä kotona. Sain huutaa perään, että kyllä me ollaan jo nukkumassa, ei edes huomannut mua pimeässä makkarissa:-)

Minä kuulen ihan kaiken. Meille ei voi tulla kukaan ovesta sisään, lhteä ovesta ulos, käydä vessassa tai laskea hanasta vettä ilman että havahtuisin siihen.

En usko että kukaan voisi karata. Pitäisi vähintään ryömiä lattialla sentti kerrallaan, niin ettei lattialautakaan narahda.

herään mihinkään yöllisiin ääniin, eli meiltä lapset pääsisivät melko varmasti karkaamaan.

Herään jokaiseen vauvan pieneen ähinään, miehen kuorsaukseen, kolahdukseen ym. Kaiken lisäksi uudelleen nukahtaminen on vaikeaa ja puolet yöstä tuleekin valvottua.



Univelka on aikamoinen, olen miettinyt josko muuttaisin olohuoneeseen nukkumaan, saisin kaiken rauhan nukkua yksin :)

Asumme kerrostalossa ja herään mm. siihen, kun naapurin lapsi on sairas tai nähnyt painajaista ja huutaa tai itkee yöllä.



Myös kovaan tuuleen olen joskus herännyt.



Mutta sitten taas en yleensä herää, vaikka olisi kova ukonilma.



Joten vaihtelee aika paljon, en tiedä, mistä johtuu.

On teini-ikäisiä lapsia ap:lla

Meidän teinit iältään 15-19 ainakin aiheuttavat elämisen ääniä

Teinit ovat 15-19 ja havahdun jos kulkevat yöllä, mutta yleensä nukkuvat ihmisten aikaan. Ei se havahtuminen haittaa, käännän kylkeä ja jatkan uniani. ap

Lasten kanssa valvominen, (4v) ja kolmivuorotyö on vienyt unenlahjat. Nukahtaminen kestää todella kauan ja herääminen käy helposti. Uudelleen nukahtaminen erittäin harvinaista.



Paras esimerkki: Mies katsoi alakerrassa leffaa kuulokkeet korvillaan. Kuulin yläkertaan saakka leffan tapahtumat... ja häiristi...

ja sekös vituttaa ja rankasti!!!

Olin ennen sellainen että atomipommi vois vaikka räjähtää vieressä ja en herää.

Esikoinen kun tuli maailmaan niin siitä se sitte lähti. Vituttaa herätä yöllä siihen kun kissa pesee itseään toisessa päässä kämppää. Vituttaa vielä enemmän se ääni mikä siitä lähtee.. Hyihyihyiyhi.... Mun korvaan se on samanlaista ku toisille on kynsien vetäminen liitutaulua pitkin. Kamalaa. Nooh ehkäpä tää helpottaa sitten kun lapset muuttaa kotoa, eli noin 16vuoden päästä.

Mä oon odotellu, millon mä oppisin heräämään pikkuääniin. Lapsi on kuitenkin pian teini ja eiköhän teinien vanhempien kuuluisi olla herkkäunisia? :D



Herätyskelloon oon opettanu itteni heräämään.

Esim. lehti kolahtaa asunnon ovesta heti makuuhuoneen vieressä kovalla ryminällä keskellä yötä, mutten ole kuullut tuota ääntä enää sitten ensimmäisen tässä asunnossa vietetyn yön jälkeen.

En myöskään herää siihen kun mies nousee enkä hänen herätyskelloonsa, vaatteiden etsintään tms normaaliin, en leipäkoneen metelöintiin keittiössä.



Mutta jos kuuluu vähänkin vieras tai epätavallinen ääni, olen heti aivan hereillä. Myös lasten noustessa yöllä herään (esim. vessassakäyntiin), samoin myrskyyn tai jos jotain kaatuu tai putoaa.

Miehellä sellainen työ, että kotiutuu vasta puolenyön paikkeilla, kun olen jo pari tuntia nukkunut. Yleensä en kuule ulko-ovea, vessaa, jääkaappia, vuoteeseen kömpimistä yms vaan onnellisesti uinun kuin tukki.



Mutta annas olla kun kuusivuotias vaikka vain inahtaa kahden oven takana omassa sängyssään, niin johan olen valveilla silmänräpäyksessä - puhumattakaan siitä, jos eteishallista kuuluu paljaiden jalkojen tapsutusta.



Mies taitaa toivoa, että heräämisvaistoni kohdistuisi häneen, mutta minkäs teet .

Herään ku muksu käy yöllä vessassa, herään ku mies tulee nukkuu yms. Onneksi myös osaan nukahtaa helposti uudelleen.

Silloin kun lapsemme oli vauva jouduin ensimmäiset 2kk nukkuu korvatulppien kanssa että totuin hänen ääntelyihin enkä heränny jokaiseen maiskutukseen ja muihin normaaleihin ääniin.

Mutta olen ratkaissut asian korvatulpilla. Mies käy nykkumaan usein myöhemmin kun minä ja lisäksi kuorsaa. Ennen heräsin aina, kun hän tuli makkariin ja sen jälkeen havahduin monta kertaa yössä kuorsaamiseen, mutta nyt on korvatulpat pelastaneet mun yöunet! Meillä ei ole niin pieniä lapsia, että niiden takia tarvitsisi herätä, joten sen puoleen saan yöni nukkua rauhassa.