Kannattaako yksin elävän ja olevan aloittaa terapiaa?
Onko siitä mitään hyötyä, jos elämässä ei ole käytännössä yhtäkään toista ihmistä läsnä? Mitä siellä edes puhuttaisiin tai käytäisiin läpi, kun mun elämässä ei tapahdu yksinkertaisesti yhtikäs mitään. Olisiko parempi vaan jättää ne terapia-ajat sellaisille, jotka siitä voivat oikeasti hyötyä ja joilla on elämässään läheisiä, joiden vuoksi siellä terapiassa käydä?
Masennuksesta mulla siis kyse ja töissä kyllä käyn, olin terapiassa tai en.
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kannattaa.
Mitä hyötyä siitä on ihmiselle, joka elää käytännössä erakkona ilman ihmissuhteita? En nyt vaan saa itselleni järkeistettyä tätä... voisin kuvitella, että sellainen tilanne/potilas on todella turhauttava terapeutillekin.
Ap
Totta kai Ap sinun kannattaa aloittaa terapia, jos se on mahdollista! Älä jarruttele sitä nyt. On mahdollista ja todennäköistä, että matkan varrella elämääsi tulee lisää merkityksellisiä ihmisiä, joskaan et käy terapiassa heidän, vaan itsesi takia. Ota askel ja mene eteen päin elämässäsi. Olet todennäköisesti monella tavalla viehättävä ihminen, vaikket juuri nyt siihen itse uskoisikaan.
Kyllä kannattaa.