"Tälle lapselle on selvästi luettu paljon."
sanoi neuvolantäti pojastani. Mitähän tuostakin pitäisi ajatella? Kasvaa ja kehittyy mun mielestäni normaalisti.
Kommentit (16)
Usko pois, lapselle lukeminen ei ole mitenkään itsestäänselvyys näinä päivinä...
Noin meille on ainakin monesti sanottu meidän verbaalikoista. :)
Niillä on tietyt vakiokohteliaisuudet millä saadaan vanhemmat hyvälle mielelle. Kahden lapsen kokemuksella :)
ikätason mukaista tai todennäköisesti parempi.
Selitykseksi tuohon lauseeseen on annettu se että pojallamme on ikäänsä nähden keskimääräistä laajempi sanavarasto, jota hän käyttää monipuolisesti.
Minunkin pojasta sanottiin samoin ehkä 5-vuotisneuvolassa.
Mä olin lukenut viiden vuoden sisään ehkä noin kolme kertaa sille jonkun sadun tms...
todennäköisesti arvioi lapsen sanavaraston hyväksi ja lauserakenteet oikeiksi ja monipuolisiksi.
Itse ainakin ajattelen, että lapselle on luettu paljon, jos lapsi on verbaalisesti ikäisiään tasokkaampi ja osaa esim.sananlaskuja ja sanontoja joita ikätoverit ei tajua.
Lapset joille on luettu paljon tajuavat myös sarkasmia ja huumoria aiemmin kuin lapset joille ei ole luettu.
meillä puheterapeutti kehui että lapsillamme oli poikkeuksellisen laaja sanavarasto ja oletti että on luettu paljon. Todellisuudessa ovat katsoneet aika laajaa skaalaa lastenohjelmia DVD:ltä
ja nimenomaan pojastani, joka on pian 2-vuotias eikä muihin ikäisiinsä verrattuna puhu juuri mitään, varsinkaan vieraiden (kuten neuvolantädin) kuullen. Ihmettelin tällaista kommenttia, ja neuvolantäti sanoi, että poika suuntaa huomionsa kirjoihin siihen malliin, että ne ovat hänelle tuttuja, kääntelee sivuja varsin taitavasti ja kuulemma selvästi tutkii kuvia. Ja tältä pohjalta jos vertaan tuttujen samanikäisiin, niin monet kyllä riepottavat kirjoja paljon riehakkaammin kuin meidän poika.
Esikoisemme taas alkoi puhua jo varhain, ja hänkin on osoittanut samaa kiinnostusta kirjoihin jo aikaisin, mutta hänestä ei tällaisia kommentteja kuultu. Hän onkin tyttö, joten hänen kai "kuuluu" kiinnostua kirjoista. Sen sijaan häntä on kehuttu motorisista taidoista.
hänellä on äidinkielessäkin suuria vaikeuksia. En tiedä, miten ope sen lukemisen määrän hänen ainekirjoituksestaan huomaa.
Ihmettelin aina mistä oikeen moisia hienoja juttuja kuulevat/oppivat.
No se selvisi, telkkaria tuijottamalla :)
Mutta ap, voit olla ylpeä jos luet lapsellesi paljon.
Ainekirjoituksesta sen huomaa.
...mun poika on aina saanut kiitosta kielellisestä kehityksestä. Hän oppi 'lukemaan' tutut sanat jo ennen kuin täytti neljä vuotta ja on pärjännyt äidinkielessä oikein hyvin koulussa.
Hänelle on luettu paljon, loruiltu, leikitty ja laulettu yhdessä, mutta ainekirjoitus vaan ei oikein suju. Hän lukee vieläkin mielellään, mutta asiatekstejä ja tietoteoksia ja nehän ei luovaa kirjoittamista edistä.
Mulle se on vaikea asia ymmärtää, sillä itse kirjoitin mielelläni pitkiä aineita lähes mistä aiheesta tahansa ja vetelin kymppejä kouluaikoina tosta vaan lonkalta.
Meillä on aina luettu paljon, ja poitsu oppikin lukemaan vähän päälle 5-vuotiaana. Mutta haluaa lukea enimmäkseen tietokirjoja. Eikä siinä sinänsä mitään..
Poika menee syksyllä kouluun, saa sitten nähdä miten ainekirjoitus sujuu.
Musta itsestäni on vaan niin jännää tuo kiinnostus tietokirjoihin, kun itse luin lähinnä kaunokirjallisuutta, paksuja satukirjoja yms. :)
Eli älä nyt ainakaan hernettä nenääsi vedä!