Asperger-mies ja yksinhuoltaja äiti parisuhde?

Seksi on nyt huolena pienin tästä, kun aspergeristä on kyse niin naisille tulee huoli kommunikaatiosta, että onko se töksäyttelevää ja sitä kautta tökeröä. Varmaan se sun intentio ei ole niin, mutta jos se silleen esiintyy niin nainen ei kestä sitä. Ja jos sulla on emotioonaalista kyvyttömyyttä niin sekin on red flag naiselle. Mutta jos osaat kommunikoida hyvin ja ymmärtää naisen ajatuksia ja tunteítakin niin ei ole hätää. Seksipuolen hoitaminen tulee sitten kommunikaation, hyvän fiiliksen, avoimuuden ja aidon hyväksymisen kautta.

Vierailija kirjoitti:

Seksi on nyt huolena pienin tästä, kun aspergeristä on kyse niin naisille tulee huoli kommunikaatiosta, että onko se töksäyttelevää ja sitä kautta tökeröä. Varmaan se sun intentio ei ole niin, mutta jos se silleen esiintyy niin nainen ei kestä sitä. Ja jos sulla on emotioonaalista kyvyttömyyttä niin sekin on red flag naiselle. Mutta jos osaat kommunikoida hyvin ja ymmärtää naisen ajatuksia ja tunteítakin niin ei ole hätää. Seksipuolen hoitaminen tulee sitten kommunikaation, hyvän fiiliksen, avoimuuden ja aidon hyväksymisen kautta.

Kommunikointi on välillä aika töksähtelevää ja tökeröäkin vaikka ei missään nimessä ole tarkoitus olla töykeä tai epäkohtelias ja aiheuttaa toiselle pahaa mieltä jne. kun itseä rupeaa heti hävettämään jos huomaa että sanoi tökerösti ja pahoittelee tai pyytää anteeksi ja yrittää selventää mitä tarkoitti oikeasti. Tunnetasolla niin reagoi eri tavalla tai osoittaa sen eri tavoin vaikka se saattaa näyttää tunnekylmyydeltä mutta sitä se ei ole. Tunteita osaan kyllä näyttää jos koen että pystyn sen turvallisesti tekemään.

Nämä tietysti voi olla monelle punainen vaate kun ei kommunikointi varsinkin alussa voi olla aika kömpelöä mitä se olisi jatkossakin muttei varmasti yhtä pahaa jos päässyt tutustumisvaiheen yli sekä uskaltaa tunteitaan näyttää kun kokee sen turvalliseksi. Tykkään kyllä jutella paljon monista asioista ja tehdä monia asioita mutta se ei tapahdu samalla tavalla kuin henkilön kanssa jolla ei ole näitä ominaisuuksia vaan toimii "normaalisti" ap

En puhu kokemuksesta, mutta ajattelisin että lapsi/lapset voisivat myös helpottaa sosiaalista tilannetta. Kun on lapsi kuviossa mukana, niin ei tarvitse puhua niin paljon kuin silloin kun ollaan jonkun kanssa kahden kesken. Lapsesta saa naisen kanssa myös helposti keskustelun aiheen, jos tulee tilanne, jossa on vaikea keksiä puhuttavaa.

Yh-äiti ja assburgermies sopivat aina toisillensa. No hätä!

Riippuu ihan teidän kahden kemiasta ja siitä miten kovasti kuormitut arjesta. Jos tiedät, että tarvitset paljon aikaa palautumiseen ja yksinoloon, niin älä missään nimessä ajattele lapsiperhe-elämää, jossa alle kouluikäisiä lapsia. Koulua käyvät osaa jo tehdä itsekin paljon asioita ja niillä on kaverit ja omat menot. Toki perhe-elämä on hyvin erilaista kuin yksin eläminen, siinä pitää osata ottaa huomioon muitakin ihmisiä eikä voi vetäytyä omiin oloihin aina kun siltä tuntuu. Kuitenkin, jos koet että.jaksat sitä, niin ei kun kokeilemaan. Lapset ovat kuitenkin sellaisia, että ottavat yleensä hyvin vastaan henkilön, joka jaksaa touhuta heidän kanssaan ja on kiinnostuneet heistä.

Mun asperger-mies sopeutui oikein hyvin mun ja lasten elämään, mutta meillä on toki se etu, että myös minä ja lapset ollaan autismin kirjolla. En mä oiskaan tähän voinut ottaa ketään, joka ei pystyis ymmärtämään mun lasten haasteita ja haasteellisuutta.

Eli tälleen vinkkinä, että niissä yh-äideissä on myös aspergereja ja aspergereiden äitejä. Toki monet diagnosoimattomia, kun meidän nelikymppisten lapsuudessa ei noita varsinkaan tytöillä tunnistettu. 

Lähinnä tulee mieleen oman tilan tarve ja sen oman tilan tarpeen huomioiminen. Jatkuva hälinä kuormittaa. Pitäisi olla jokin oma paikka missä saa olla rauhassa. Teinit pysyvät yleensä paljon omissa huoneissaan eivätkä siten kuormita. Pienemmät leikkivät koko asunnossa. Voisi pitää alkuun esim. oman asunnon johon voi mennä tarvittaessa lepäämään.

Puolison lapset ja assit tulevat käsittääkseni yleensä ihan hyvin toimeen jossei assi kuormitu liikaa.

Riitaa voi helposti tulla kotitöistä ja rahan käytöstä. Näihin voi neuvotella yhteiset säännöt. Esim. Yhteinen taloustili mihin kumpikin maksaa ja kumpikin käyttää.

Tälleen sivusta seuraamalla havaittua näkemystä.

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä tulee mieleen oman tilan tarve ja sen oman tilan tarpeen huomioiminen. Jatkuva hälinä kuormittaa. Pitäisi olla jokin oma paikka missä saa olla rauhassa. Teinit pysyvät yleensä paljon omissa huoneissaan eivätkä siten kuormita. Pienemmät leikkivät koko asunnossa. Voisi pitää alkuun esim. oman asunnon johon voi mennä tarvittaessa lepäämään.

Puolison lapset ja assit tulevat käsittääkseni yleensä ihan hyvin toimeen jossei assi kuormitu liikaa.

Riitaa voi helposti tulla kotitöistä ja rahan käytöstä. Näihin voi neuvotella yhteiset säännöt. Esim. Yhteinen taloustili mihin kumpikin maksaa ja kumpikin käyttää.

Tälleen sivusta seuraamalla havaittua näkemystä.

Ja vielä lisäyksenä. Kannattaa vältellä totaali yksäreitä. Ovat yleensä itse ongelmallisia ja siksi yksäreitä. Mieluummin sellainen, jonka lapset voivat olla isällään. Ovat mieleltään yleensä paljon terveempiä kuin totaali yksärit.

Asumme erillään. Eikä mies oikeastaan koskaan ollut tekemisissä lapseni kanssa silloin kun hän oli alaikäinen.

Meillä on mukavaa yhdessä: harrastamme asioita yhdessä sekä seksiä on.

Katsekontaktin puute on ollut yksi raskaimmista kokemuksista samoin se, että toinen ei kaipaa ihokontaktia yhtä paljon. Samoin se, että mies on kieltäytynyt sanomasta: rakastan sinua, koska hänen mukaansa hän ei voi sellaista sanoa, koska ei ymmärrä mitä se on. Sanoo sen sijaan, että "tykkää minusta". Yhdessä olemme olleet 11 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksi on nyt huolena pienin tästä, kun aspergeristä on kyse niin naisille tulee huoli kommunikaatiosta, että onko se töksäyttelevää ja sitä kautta tökeröä. Varmaan se sun intentio ei ole niin, mutta jos se silleen esiintyy niin nainen ei kestä sitä. Ja jos sulla on emotioonaalista kyvyttömyyttä niin sekin on red flag naiselle. Mutta jos osaat kommunikoida hyvin ja ymmärtää naisen ajatuksia ja tunteítakin niin ei ole hätää. Seksipuolen hoitaminen tulee sitten kommunikaation, hyvän fiiliksen, avoimuuden ja aidon hyväksymisen kautta.

Kommunikointi on välillä aika töksähtelevää ja tökeröäkin vaikka ei missään nimessä ole tarkoitus olla töykeä tai epäkohtelias ja aiheuttaa toiselle pahaa mieltä jne. kun itseä rupeaa heti hävettämään jos huomaa että sanoi tökerösti ja pahoittelee tai pyytää anteeksi ja yrittää selventää mitä tarkoitti oikeasti. Tunnetasolla

Tämä sun pitää sitten tuoda esille tapailukumppanille toiveikkaasti, että tulevaisuudessa kommunikointi on luontevampaa vrt. alussa, kun kaikki on jännittävää, haastaavaa ja jopa painesta.

Vierailija kirjoitti:

Asumme erillään. Eikä mies oikeastaan koskaan ollut tekemisissä lapseni kanssa silloin kun hän oli alaikäinen.

Meillä on mukavaa yhdessä: harrastamme asioita yhdessä sekä seksiä on.

Katsekontaktin puute on ollut yksi raskaimmista kokemuksista samoin se, että toinen ei kaipaa ihokontaktia yhtä paljon. Samoin se, että mies on kieltäytynyt sanomasta: rakastan sinua, koska hänen mukaansa hän ei voi sellaista sanoa, koska ei ymmärrä mitä se on. Sanoo sen sijaan, että "tykkää minusta". Yhdessä olemme olleet 11 vuotta.

Näissä asioissa aspergerit voi olla hyvin erilaisia keskenään. Mun mies katsoo silmiin, kaipaa paljon ihokontaktia ja sanoo päivittäin rakastavansa. 

Monella yh:lla on nepsy-lapsia. Jollekin asperger-lapselle voisi olla pelastus saada elämään aikuinen, joka pystyy ymmärtämään mistä siinä on kyse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksi on nyt huolena pienin tästä, kun aspergeristä on kyse niin naisille tulee huoli kommunikaatiosta, että onko se töksäyttelevää ja sitä kautta tökeröä. Varmaan se sun intentio ei ole niin, mutta jos se silleen esiintyy niin nainen ei kestä sitä. Ja jos sulla on emotioonaalista kyvyttömyyttä niin sekin on red flag naiselle. Mutta jos osaat kommunikoida hyvin ja ymmärtää naisen ajatuksia ja tunteítakin niin ei ole hätää. Seksipuolen hoitaminen tulee sitten kommunikaation, hyvän fiiliksen, avoimuuden ja aidon hyväksymisen kautta.

Kommunikointi on välillä aika töksähtelevää ja tökeröäkin vaikka ei missään nimessä ole tarkoitus olla töykeä tai epäkohtelias ja aiheuttaa toiselle pahaa mieltä jne. kun itseä rupeaa heti hävettämään jos huomaa että sanoi tökerösti ja pahoittelee tai pyytää anteeksi ja yrittää selventää mitä tarkoitti oikeasti. Tunnetasolla

"naisille tulee huoli kommunikaatiosta"

Ei kaikille. :)

Ei hätää ap. Ole juuri sellainen kuin olet. Kelpaat juuri noin sille oikealle.

Kommunikaatio ei ole ongelma, jos vastavuoroisesti molemmat yrittävät opetella tuntemaan toisensa ja toisensa tyylit kommunikoida. Siis molemmat osapuolet.

Ihan hyvin voi toimia. Olen itse kahden lapsen yksinhuoltajaäiti, jolla on asperger. Todennäköisesti lapset ovat myös kirjolla, isompi on tutkimuksissa ja pienempi seuraa perässä. Olen kohta vuoden seurustellut asperger-miehen kanssa ja on suuri onni, kun on löytynyt toinen samanlainen, joka ymmärtää millaista kirjolla eläminen on. Kaikki sujuu todella mukavasti meidän kesken. Olin pitkässä suhteessa lasteni isän kanssa, jolla on ADHD, ja silloin yhteentörmäyksiä tuli paljon enemmän eikä suhde lopulta toiminutkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvin voi toimia. Olen itse kahden lapsen yksinhuoltajaäiti, jolla on asperger. Todennäköisesti lapset ovat myös kirjolla, isompi on tutkimuksissa ja pienempi seuraa perässä. Olen kohta vuoden seurustellut asperger-miehen kanssa ja on suuri onni, kun on löytynyt toinen samanlainen, joka ymmärtää millaista kirjolla eläminen on. Kaikki sujuu todella mukavasti meidän kesken. Olin pitkässä suhteessa lasteni isän kanssa, jolla on ADHD, ja silloin yhteentörmäyksiä tuli paljon enemmän eikä suhde lopulta toiminutkaan. 

Huvittava miten paljon yhtäläisyyksiä omaan elämään, mulla melkolailla samat jutut.