Nautitko yksinolosta
Rakastan yksinoloa. En mitään muuta haluaisi tehdäkään. Työ on välttämätön paha. Kaiken muun ajan haluan viettää yksin. Ulkoilusta ja kuntoilusta tykkään, mutta en niihin mitään seuraa halua. Inhoan kaikenlaista small talkia, tervehtimisiä, kuulumistenvaihtoa. Läheisyyttä enkä hellyyttä kaipaa, puhumattakaan seksistä. Kun rakastaa itseään, niin ei tarvi kenenkään muun rakkautta. En tarvi seksinvonkaajaa elämääni. Enkä muutenkaan kenenkään seuraa. Koti, luonto ja oma rauha kaiken A ja O. Raha vielä siihen päälle. Ettei tarvi kärvistellä köyhyydessä. Paras kaveri on oma itse. Jumalalle voi puhua, jos tarvii voimaa johonkin tai on kiitollinen jostakin. On luottomies. Onnellisesti, vapaaehtoisesti ja totaalisesti yksinäisyydestä nauttia olen.
Kommentit (11)
Kyllä. olen elänyt jo 17 vuotta sinkkuna omasta valinnastani, ja olen lähes aina yksin. Työnikin teen kotoa etänä. Rakastan yksinoloa.
Mitä pahaa Jumala on meille monelle tärkeä🥰
Joskus nautin, joskus en. Enemmän inhottaa päämäärätön elämä.
En tässä mittakaavassa että olen aina yksin.
Samoilla linjoilla. Joskus meinaa tulla tylsää, mutta pari kertaa virheen tehneenä en enää kuvittele seuran asiaa korjaavan. Varsinkaan miesseuran.. Joidenkin vanhempien naisten seurasta pidän, mutta niin kauan kun naisilla on parisuhdeasiat mielessä, en jaksa sitä draamaa
Perustarpeet ja luonto, sekä jumala täälläkin
Todellakin nautin. Töissä hirveä hulabaloo ja möykkä, niin kotona taivaallista olla yksin. En aina edes vastaa puhelimeen, jos olen aivan väsyksissä.
Lapsesta asti viihtynyt hyvin yksin ja se on jatkunut näihin päiviin. Yksinollessa ei tule aika pitkäksi, aina on kiinnostavaa tekemistä. Toisten seuraa kestän vain pieninä paloina.
Tavallaan joo. Ihmiset osaavat olla todella ilkeitä ja suuri osa pystyisi varmasti vaikka mihin, jos tietävät selviävänsä ilman rangaistusta. Kouluaikoina sain melkein joka päivä kuulla olevani hin tti, vaikka en homo ole. Itse en ole koskaan ketään homoksi haukkunut.
Kieltämättä yksinoloon on suuri houkutus työpäivän jälkeen. Vaikka kuinka tiedostaa, että se miten minua toisten toimesta kohdellaan ei kerro mitään minusta, mutta kylläkin kaiken heistä, kohtelu voi olla aika raakaakin nykyaikana. Työn varjolla voidaan kiusata, ja keksiä mitä älyttömättömimpiä spektaakkeleita, joihin on työn tekemisen takia osallistuttava ja koska työt on kuitenkin tehtävä, jotta saa elatuksensa, on hupi yhteisössä taattu. Mielestäni näissä yhteisöissä on annettu työntekijöille liian vapaat kädet. Ei siellä ole työvoimapulaa tai kiirettä, jos ihmiset keskittäisivät hupailun sijasta energiansa työn tekoon ja muistaisivat lakisääteiset velvollisuutensa tuloksetkin paranisivat.
Avis on onnellinen mutta myös yksin aika sujuu. -En saa palkkaa, tukia, eläkettä.
bup
Joo, paitsi nuo jumalajutut.