Oletteko te muut vetäneet taloutenne tiukille?

Tuntuu, että nykyään monilla on. Meilläkin on kolme lasta ja talo. Kaksi vanhaa autonrämää. Niitäkin on pakko pitää että päästään jonnekin. Rahat riittää laskuihin, ruokaan, lainanlyhennyksiin, mutta ei muuhun! Jonkin verran säästetään, mutta ne on pikkusummia (about 20 €/nuppi/kk).



Kai sitä pitäisi oikein kirjata alas mihin ne rahat menee. Kuitenkaan emme tee juuri mitään heräteostoksia! Eläminen tuntuu vain kallistuneen hirveästi.

eli joka kuukausi on menoja, jotka tulee automaattisesti: lainan lyhennyt, ruoka, sähkö yms. niistä on vähän vaikea tinkiä.



mihin sitten taas voi puuttua on muuttuvat menot: heräteostokset (lehdet, limsat, suklaat tms. pikkukarkit), puhelinlaskut (onko multimediaviestien lähettäminen esim. niin pakollista), lyhyet matkat voisi mennä kävellen tai pyörällä auton tai bussin sijaan. lehden voi lainata kirjastosta, sitä ei ole pakko itse tilata jne.



olisko noista johonkin..

ja kovasti odotan sitä aikaa, kun lapset muutaman päästä siirtyvät päivähoidosta eskariin ja kouluun, aika iso summa rahaa vapautuu silloin muuhun käyttöön.

Meillä on erillinen budjettitili, jonne menee joka kuukausi automaattisesti n. 3000 €. Sieltä tililtä menee sitten lainanlyhennykset ja laskut automaattisesti. Käyttötillille jäävä raha on sitten näihin juokseviin menoihin. Tuo budjettitilille menevä summa on reilu, joten sinne jää myös rahaa säästöön joka kuukausi.



Meillä on myös säästöjä varten yksi tili, jonne laitetaan sitten ylimääräiset rahat. Sinne menee mm. veronpalautukset. Ne käytetään sitten tarpeen vaatiessa isompiin hankintoihin ja remontointiin.



Suosittelen budjetointia. Me tehtiin se pankissa rahoitusneuvojamme kanssa - ja raha-asiat on nyt hyvin hanskassa :)

Ja meillä jää säästöön yhteensä n. 1000e kuussa ( meillä on omat tilit ja rahat) Me ostetaan kaikkea mitä tarvitaankin, matkaillaan, maksetaan asuntolainaa. Uusi auto on, maksettiin käteisellä säästöistä. Pääkaupunkiseudulla asutaan. Mikä sitten on erona? Onko teillä paljon lainaa, kalliita harrastuksia?



Meillä on aika pieni asuntolaina kun ostettiin aikoinaan kaksio ja siitä rahkeiden riittäessä suurennettiin. Ruokamenoissa ollaan tarkkoja, vertaillaan tarkkaan hintoja. Ei ole kovin kalliita harrastuksia.

Mikä ap:n tilanne noin niin kuin muuten on? Onko paljon lainoja? Entä lapsia?

vaikka bruttotulot on melkein samaa kuin ap:lla (sis. lapsislisät kolmesta lapsesta). Kysymys ei ole niinkään siitä, että elettäisi yli varojemme, vaan siitä että laitetaan kaikki liikenevä raha vanhan talomme remontointiin (noin 1000 e/kk sen lisäksi että lyhennämme lainaa myös noin 1000 e/kk). Mutta tavallaanhan tämä on valinta. On kiva kun rahat näkyvät jossain eli että eivät mene taivaan tuuliin, niin sanotusti :-) Ja sitten jos köyhäily kyllästyttää, niin pidetään remontissa taukoa.



Lähinnä tarkoitan siis, että ei tuollaiset bruttotulot ole mitenkään hirveästi. Verot vie niin että netto on vähän alle 4 tonnia/kk.

Kaksi lasta (kohta kolme) ja iso asuntolaina. Pääkaupunkiseudulla asutaan eikä meidän talous ole mitenkään tiukalla. Yleensä joka kuussa jää rahaa yli ja siitä säästetään ulkomaanmatkoihin tai sitten maksetaan ylimääräisiä lainanlyhenyksiä. Mihin teidän rahat oikeen menee ap? Jos tuntuu että kaikki menee niin kannattaisi ehkä seurata omaa talouttaa vaikka pari kuukautta vähän tarkemmin ja katsoa, mihin se raha on mennyt. Toki meillä myös kesäloma-aikaan rahaa meni enemmän kun reissattiin ja käytiin lasten kanssa huvipuistoissa ja syötiin ulkona, mutta nyt taas on kulut vähentyneet huomattavasti. Kohta tietysti meidän tulotkin laskee kun en enää saa palkkaa vaan äitiyspäivärahaa mutten usko että silloinkaan tekee tiukkaa taloudellisesti.

Meillä sentäs bruttotulot 3000€. Nyt mieten kovasti että mistä saatas nipistettyä että saatas lapsille vaatetta ja miksei itsellekin.

n. 6000 ovat siis bruttotuloja. Lapsia kolme: yksi hoidossa (päivähoitomaksu) ja kaksi teini-iässä olevia (harrastukset, vaatteet jne). Lainoja meillä on n. 150 000 e. Töissä on pakko käydä autolla mutta se on onneksi saatu vielä tehtyä yhdessä yhdellä autolla. Kauppaan ja harrastuksiin mennään kyllä kävellen ja pyörällä. Lehtiäkin on karsittu. Sanomalehti tulee ja yksi harrastelehti minulle ja miehelle.



Leivät ostan pääsääntöisesti leipomosta ja lihat prisman 50%:n alesta.



t. ap

Tiukkaa on meilläkin, omavalintaisesti. Aika monesta voi oikeasti pihdata jos viitsii ja on mielikuvitusta ja taitoa tehdä itse.

Hyvä neuvo on: tienaa ensin-tuhlaa sitten



Mun bruttotulot on 1850 € kk ja siihen päälle lapsilisä 300 ja elatusapu 259 €. Että jos teillä on tiukkaa, niin arvatkaapa onko meillä.



t.äiti ja kaksi lasta

Joo, normaalisti meidän bruttotulot ovat n. 6500€ kk ja nyt kun olen hoitovapaalla, niin ne ovat n. 3200 ja voin sanoa, että aika tiukkaa on. Onneksi tiedän, että tätä kestää noin vuoden kun menen taas töihin. Toisaalta.. Tulee kyllä mietittyä paljon tarkemmin, että mihin sitä rahansa pistää.



Käyn aina launatai aamuisin s-marketissa kaupassa, koska siellä on -50% lihaa, jossa viimeinen käyttöpäivä la tai su, laitan sitten pakkaseen ja teen sieltä ruokaa. Muutenkin katson kaupassa aina kilohintaa ja suosin kaupan omia merkkejä, jotka ovat yleensä edullisimpia.



Itselle ostan vaatteita hyvin harkitusti ja lapsille katson aina alesta vaatteita ja kenkiä. Ostan vaatteet pääsääntöisesti uusina, koska nykyisin kirppis ja huuto net hinnat ovat niin järkyttäviä, että alesta saa halvemmalla uusia vaatteita.

Asumme omakotitalossa ja meillä on kaksi autoa. Tottakai ennen talon hankkimista jäi enemmän rahaa merkkivaatteisiin, matkusteluun, ravintoloihin ym., mutta nykyisin myös elämäntilanne on jo lasten takia täysin erilainen.

tehdä niin tiukkaa? Mutta lainalyhennykset ovat korkojen vaikutuksesta nousseet ainakin 200 euroa muutamassa vuodessa. Siihen päälle päivähoitomaksut viime vuonna oli 380 + ekaluokkalaisen iltapäiväkerho 80. Tuohon päälle vielä sähkölämmitteisen talon sähkö + viiden henkilön vesimaksut yms "pakollisia menoja". Jotenkin tuntuu että vaikka mun tulot nousi muutama kuukausi sitten 1000 euroa niin kuitenkin ollaan edelleen tiukilla. Nyt saadaan sentään laskut maksettua mutta ei mitään ylimääräistä ostettua!



Lapsiperheiden vanhempia pitäisi verottaa lievemmin kuin muita!

Meillä bruttotulot ovat vähän alle tuon 6000e ja tiukkaa on täälläkin. Suurin menoerä on laina, jonka hoitoon menee 1600e/kk. Kaksi päiväkoti-ikäistä tulevat kalliiksi, varsinkin kun ovat samanikäisiä, eikä mitään vaatteita ja tavaroita voi kierrättää. Autoa meillä ei ole, syömme Alepan tarjouslihoja ja siltikään ei ole rahaa yhtään mihinkään.



Halvemmallakin tietysti voisi päästä, jos ei olisi lainaa. Mutta mieluummin kuitenkin tämä vaihtoehto kuin maksaa 1000e kuukaudessa vuokranantajalle.

Olen opiskelija, joten minun tuloni eivät päätä huimaa :) Lapsia on toistaiseksi yksi, mutta toinen on tulossa. Tiukkaa on välillä, tarkkaan pitää miettiä mitä ostaa ja milloin. Lapselle hankitaan vaatteet joskus kirppikseltä, joskus h&m:ltä. Itse shoppailen netissä aleputiikeissa silloin kun TARVITSEN vaatteita. Mies ostaa aika harvoin itselleen myöskään vaatteita.



Ruuassa emme halua säästää, syömme monipuolisesti, ja teen itse todella paljon ruokaa. Välillä käymme ulkona syömässä tai teemme jotain muuta ekstraa. Harrastuksissa säästämme myös: minä liikuntafriikkinä harrastan lenkkeilyä ja kotijumppaa (säädettävät käsipainot ja jumppapallo on hyviä investointeja) Myös tv2:n jumppia seuraan telkusta. Mies rassaa lapsuudenkodissaan autoja, joihin suuri osa osista ja tarvikkeista löytyy sieltä. Tyttäremme kanssa käymme kerran viikossa uimassa.



Mitään luksuselämää tämä ei ole, mutta enimmäkseen ollaan tyytyväisiä. Välillä ahdistaa, kun ei saa remonttia tehtyä, kun rahat ei riitä, tai oman auton korjausta täytyy lykätä kalliiden osien takia. Kaikkeen tottuu kuitenkin ja tiedän, että meillä on asiat kuitenkin hyvin - moni joutuu pärjäämään paljon vähemmällä kuin me.

Jokainen ostos merkitään ylös ja kuun lopussa teette yhteenvedon mihin on rahaa mennyt ja miten paljon. Kun tätä tekee muutaman kuukauden/vuoden, niin sitten on aika hyvin tiedossa menokohteet ja on helppo arvioida säästökohteet.



Meillä oli aiemmin käytössä vihko keittiön pöydällä, johon kauppakassien purkamisen yhteydessä merkittiin summa, paljonko rahaa meni. Sama juttu, kun tulee laskut, niin ne merkitään ylös. Jaamme kulut muutamaan sarakkeeseen, tyyliin: ruoka (=kauppalaskut), huvit, laskut, auto, muut. Eipä meillä ainakaan ole epäselvää mihin rahat menevät. Ja kun tätä on jatkettu nyt 10 vuoden ajan, niin on hauska nähdä kuinka kuukausimenot ovat nyt suuremmat euroina kuin oli 10 vuotta sitten markkoina...

ja kovasti odotan sitä aikaa, kun lapset muutaman päästä siirtyvät päivähoidosta eskariin ja kouluun, aika iso summa rahaa vapautuu silloin muuhun käyttöön.

Ja isommilla koululaisilla tulee sitten niin paljon muita menoja (harrastukset, kuljetukset ym.) että sitä on turha odottaa, että ne rahat jää säästöön. EI ne jää!

Menojen kirjaaminen on hyvä konsti. Itse teen tämän ikäänkuin toisinpäin, en kirjaa menneitä, vaan tulevia.



Eli kuukausibudjetti:

Tulot:

Tilillä olevat rahat, palkat, lapsilisät, lomarahat, sisällä olevat matkalaskut ym.. Tulot yhteensä.



Menot:

Eläminen (sis. ruoat, hygienia, ym päivittäismenot), tuleva visalasku, bensa, laskut, vastikkeet, harrastukset, puhelut, sähkö, muut menot. Menot yhteensä.



Alimmaiseksi tulot - menot, näkee, ollaanko plussalla vai miinuksella.



Teen aina kuukauden alussa päivityksen seuraavaa kuukautta ajatellen, ja päivitän sitä pitkin kuukautta. Näin näen, ollaanko menossa plussalla vai miinuksella, pitääkö kiristää vai voiko ehkä tuhlata.



Samoin minulla on excel-taulukkona koko vuoden tulot ja menot kuukausittain. Laskut oikeilla paikoillaan oikean kuukauden kohdalla, samoin ylimääräiset tulot, esim. lomarahat kesällä, joulu, lomiin menevät rahat.



Aloituksena aina edellisen kuukauden säästö/tappio, jonka saa tuosta ensin mainitusta kuukausibudjetista.



En tiedä saako tästä selityksestä mitään tolkkua, mutta meillä tämä kuukausi/vuosibudjetti toimii erinomaisesti.



Tuosta vuosibudjetista eteenpäin on se hyöty, että jos on mietinnässä jotain suurempaa, niin kun sen heittää vuosibudjettiin, näkee mitä vaikuttaa pitkällä tähtäimellä.