Mummoni pääsi ylioppilaaksi

Monta ällää

Onnea mummulle!

Miksei mene töihin?

Upeaa mummu! Nyt sitten vain yliopistoon seuraavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Miksei mene töihin?

Lue tarkemmin!   Onnea  mummille   :)

Mummi sai äidinkielestä c 

Ennustaa c

Ruotsista l (äidinkieli)

Lyhyestä matikasta c

Terveystiedosta m

Siis enkusta c

Mummia kiinnostaa teologia. Joensuu

Vau. Teologiaa hän voi lukea omaksi ilokseen

Ompa ihanaa ja kunnioitettavaa jos toteuttaa jonkun haaveensa saaden todistuksen ihan itseään varten että vielä pystyy eikä arvosanoilla mitään merkitystä kunhan läpi pääsee, vaikka mitään muuta hyötyä rahan tienaamiseen ei enää ole.

Minäkin opiskelin vielä viiskymppisenä vaikka haukuttiin että mitä täällä oikein teet vanha akka. Mutta auttoihan se ainakin siihen etten ole digisyrjäytynyt vaikka ei työnsaanti mahdollisuuksia ollutkaan alalle tai ihan heikot. Ei ollut helppoa kun ei ollut tietokone ja kännykkä aikakaudelle syntynyt vaan käpylehmät leikkikaluina.

Törkeenä koin kun ei olisi saanut opiskella vaikka ihan itseään varten muuta kuin kytättiin työllistymismahdollisuuksia ja ikää kehuen ja ylistäen vain kolmekymppisiä, muiden ollessa ihan arvottomia aikuiskoulutuksessa.

Maailman paras YO ristelily!

Hauska idea. Olen itsekin joskus miettinyt, että pitäisköhän käydä kokeilemassa, että vieläkö pääsisi ylioppilaskirjoituksista läpi. Kielet varmaan menisi, mutta matikan kanssa saattaisi olla ongelmia, vaikka aikanaan pitkän matikan kirjoitin ja läpikin pääsin. Mahtoikohan olla paljon mummoja kirjoituksissa?

Tosi hienoa! Useampikin voisi haastaa itsensä lukioprojektiin. Ei haittaa vaikka menisi vuosia, tavoitteita pitää olla. Aikuisena voi olla jotain haasteita, mutta myös enemmän kielitaitoa ja elämänkokemusta reaaliaineista. Tsemppiä kaikille!

Vierailija kirjoitti:

Ompa ihanaa ja kunnioitettavaa jos toteuttaa jonkun haaveensa saaden todistuksen ihan itseään varten että vielä pystyy eikä arvosanoilla mitään merkitystä kunhan läpi pääsee, vaikka mitään muuta hyötyä rahan tienaamiseen ei enää ole.

 

Minäkin opiskelin vielä viiskymppisenä vaikka haukuttiin että mitä täällä oikein teet vanha akka. Mutta auttoihan se ainakin siihen etten ole digisyrjäytynyt vaikka ei työnsaanti mahdollisuuksia ollutkaan alalle tai ihan heikot. Ei ollut helppoa kun ei ollut tietokone ja kännykkä aikakaudelle syntynyt vaan käpylehmät leikkikaluina.

Törkeenä koin kun ei olisi saanut opiskella vaikka ihan itseään varten muuta kuin kytättiin työllistymismahdollisuuksia ja ikää kehuen ja ylistäen vain kolmekymppisiä, muiden ollessa ihan arvottomia aikuiskoulutuksessa.

Se että pärjää digimaailmassa on iso asia. Tekniikan kehitys on ollut todella nopeaa. Oppiminen pitää aivot virkeänä. t.Käpylehmätilalaista leikkinyt.

Minä suoritin iltalukion, kun olin jo työelämässä. Sain paljon älliä, koska oikeasti kiinnosti opiskelu. Harmittaa, ettei kouluaikana tullut paneuduttua  opiskeluun. Kun oli jo ammatti ja mielenkiintoinen uudista työ, niin en sitten lähtenyt jatko-opiskelmaan ja tekemään velkaa.

Mutta kyllä se olemiseen jotain itsevarmuutta antaa ja tulipahan ainakin kielitaitoa lisää ja siitä on ollut hyötyäkin. Sain jonkun lisän työpaikalla, kun oli ruotsinkielivastaava, sellainen piti olla suurehkossa yrityksessä savossakin, koska olemme kaksikielinen maa.

Setäni valmistui metsätalous insinööriksi 68 vuotiaana.  Eläkkeelle jäi 62 vuotiaana, hoitaa omia metsään ja kait antaa neuvoja muillekin.

Minä kirjoitin yo:ksi 43 v. Kävin koko ajan töissä, paitsi kirjoitusten ajan. Meillä oli normaalilukioon nähden vähän tunteja iltaisin eli opiskelu oli pääasiassa itseopiskelua. Minulla oli koti hoidettavana, mieheni oli matkatöissä. Kotona kaksi alaikäistä, kävivät peruskoulua. "Älliä" en ehtinyt lukea, mutta pistettä vaille magnan paperit sain ja stipendin. Muuten, aloitin opiskeluni ihan peruskoulusta asti iltakoulussa, keskiarvoni oli tasan 9. Ja nuoret valittavat miten raskasta on. Hohhoijaa.

Tupuliini kirjoitti:

Minä kirjoitin yo:ksi 43 v. Kävin koko ajan töissä, paitsi kirjoitusten ajan. Meillä oli normaalilukioon nähden vähän tunteja iltaisin eli opiskelu oli pääasiassa itseopiskelua. Minulla oli koti hoidettavana, mieheni oli matkatöissä. Kotona kaksi alaikäistä, kävivät peruskoulua. "Älliä" en ehtinyt lukea, mutta pistettä vaille magnan paperit sain ja stipendin. Muuten, aloitin opiskeluni ihan peruskoulusta asti iltakoulussa, keskiarvoni oli tasan 9. Ja nuoret valittavat miten raskasta on. Hohhoijaa.

Aikuisella ihmisellä on enemmän kestävyyttä, koska on elämänkokemusta. Myös aivot ovat kypsyneet valmiiksi. Huomaan ihan itsestäni sen, että minulla on paljon enemmän psyykkistä ja fyysistä kestävyyttä kuin lukioikäisenä. Minusta ei ole mielekästä vertailla nuoria ja aikuisia.