Mitä ihmiset teki ennen nettiä, somea, älypuhelimia jne?

Soittivat lankapuhelimella, lähettivät kirjeitä ja tapasivat enemmän toisiaan. Osallistuivat tapahtumiin, juhlivat, tanssivat, kävivät elokuvissa jne.

Lapsia. 

Paljon rikkaampaa oli sosiaalinen elämä ennen älyvimpaimia.

opettelin takapihalla volttia ja puukon heittoa.

Sitten yhdistin ne ja toisinaan osuin keskelle puuta. Taidosta voi olla hyötyä jos sota syttyy.

Me piirrettiin selfieitä paperille, monistettiin ne hiilipaperilla ja sitten poljettiin polkupyörällä jakamaan niitä kaikille kavereille. Kaverit sitten tuli tuomaan tykkäyksiä meidän kuistille pahvista askarreltuina sydäminä monta viikkoa.

Tällaista se some oli aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

opettelin takapihalla volttia ja puukon heittoa.

Sitten yhdistin ne ja toisinaan osuin keskelle puuta. Taidosta voi olla hyötyä jos sota syttyy.

Toi on hyvä. Voltilla saa enemmän vauhtia heittoon.

Vierailija kirjoitti:

Me piirrettiin selfieitä paperille, monistettiin ne hiilipaperilla ja sitten poljettiin polkupyörällä jakamaan niitä kaikille kavereille. Kaverit sitten tuli tuomaan tykkäyksiä meidän kuistille pahvista askarreltuina sydäminä monta viikkoa.

Tällaista se some oli aikaisemmin.

Mainio :)

Soitin lankapuhelimella halkokännykkään ja pidin molempia luureja korvilla ja juttelin itelleni. Oma ääni kuulostaa siinä aika hassulta. Välillä luin myös tietosanakirjaa. Kyllä nykyaika on paljon rikkaampaa.

He elivät!

Aah... 80 luku ja teini, ei ollut mitään noita romuja.

Huutonaurua. Nykyisinhän se tylsää on!

Luin kirjoja, urheilin, katsoin telkkaria. Siinä se sitten oikeastaan olikin.

Joivat ja tappelivat. 

Elämä oli paljon parempaa. En tiedä millaista nuorten elämä on nykyisin, mutta omassa nuoruudessani hengattiin kavereiden kanssa kesäillat ja yöt. Tämä 00-luvulla. Talvisin käytiin harrastuksissa tai kyläiltiin kaverin luona koulun jälkeen. Osa viihtyi illat nuopparilla. Nuorten keskuudessa ei ollut yhtä paljon ahdistusta ilman somea. Nykyään tuntuu, että jotkut ei edes elä jos tekemisiä ei saa kailottaa koko maailmalle somessa.

Mutta kun tarkemmin olen ajatellut asiaa, sillä ei loppujen lopuksi mitään merkitystä miten ihminen täälläaikaansa viettää.

Lopputulema on aina sama.

Vierailija kirjoitti:

He elivät!

Mutta sitten kun olit yksin niin olit yksin. Minullakin meni joskus viikkoja etten puhunut mitään kenellekään kun koulussa ei kukaan halunnut olla kanssani eikä kotona ollut muuta kuin persoonallisuushäiriöisiä jotka alkoi huutaa jos erehtyi sanomaan jotain.

Tyhjennettiin vessanpönttö vedestä ja huudettiin pöntön kautta viestejä lähistön asukkaille.

Miten niin tylsää? Käytiin kylässä ihan oikeasti mentiin vain oven taakse, soitettiin lanka puhelimella onko joku tuttu paikalla, oltiin ulkona, nähtiin tutut ihan fyysisesti ja tiedätkö mitä puhuttiin. Kortteja ja kirjeitä myös lähetettiin. 

Luettiin vanhanaikaisia kirjasarjoja. Ehkei ne kaikille sovi. Tyyliin Ollin oppivuodet ja tyttökirjat. Tv-sarjat. Kävelyt. Piirtäminen, kirjeiden kirjoittaminen, lankapuhelimella kaverille soitto, ajattelu, uimahalli, jotkut pyöräilivät, toiset kävelivät. Ikkunaostokset, nykyään verkossa voi tehdä ikkunaostoksia, eli katsoo muttei ehkä osta. Välipalojen teko ja pirtelö kesällä tehosekoittimella. Joskus leipominen. Koristelu, askartelu, akvaario, käsillä muovaaminen, laulu ja äänen avaus.

Joidenkin vanhempien kyyti tai maisema-ajelu, aika harvoin kyllä. Kirjojen tutkiminen meren kaloista lastenkirjallisuuteen saakka. Ristikot, pelit, leikkimielisyys, mielikuvitus, tasapainoharjoittelu, pussinheittely käsissä, jotkut jojot ja vempaimet. Matkailu. Kesällä osa meni luontoon tai kastautui järveen, hyttysiä en kyllä kaipaa. Polkupyörällä sai tehdä jäähallin pihalla kaartoja hiljaiseen aikaan ja osa lapsista luki sarjakuvia, joskin ehkä aivopeseviä. Oli myös koiratapahtumia ja hevos. Äidit leipoivat marjapiirakoita ja kinuski- tai mokkapaloja.

Miksi Suomalaiset ovat niiin helvetin tyhmiä.